Iranin osuus Suomen viennistä on vain prosentin kymmenyksiä
Aamulehti
Mikko Pulliainen

Pakotteet: Iran on otollinen harmaan kaupan markkina, asiantuntija kertoo.

Jos vientiä Iraniin kiristetään, se ei lyö Suomen talouteen suurta lovea.

Viime vuonna Suomen viennin arvo oli kokonaisuudessaan 44,9 miljardia euroa. Iranin osuus tästä oli 75,9 miljoonaa eli vajaat 0,17 prosenttia.

Viime vuonna ulkoasiainministeriö eväsi vientiluvan Iraniin kolmelta suomalaisyritykseltä: Vacon Oy:ltä, Sulzer Pumps Finland Oy:ltä sekä Kemppi Oy:ltä.

– Oli syytä epäillä, että tuotteita saatettaisiin käyttää ydinaseohjelman yhteydessä, kertoo ministeriön vientivalvontayksikön päällikkö Eero Aho.

Pakit saaneet yritykset suhtautuvat asiaan rauhallisesti.

– Toimitamme vanhoihin paperitehtaisiin varaosia eli juoksupyöriä tai joskus yksittäisen korvauspumpun. Bisnes on hyvin marginaalinen, kertoo Sulzerin Suomen toimitusjohtaja Mikko Hirvensalo.

Hirvensalon mukaan lupa voidaan evätä esimerkiksi, jos ostajalla on suhteita vääriin paikkoihin.

– Lupien tiukkenemisella ei ole käytännön merkitystä. Eletään sen mukaan, mitä ministeriö tekee, hän sanoo.

Myös hitsaustekniikkaa valmistavan Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Anssi Rantasalon mukaan Iranin taloudellinen merkitys on hyvin pieni.

Nokia Siemens Networksin viestintäpäällikkö Riitta Mårdin mukaan NSN on Iranissa yksi kolmesta suuresta matkapuhelinverkkotoimittajasta. Mård vakuuttaa, että NSN noudattaa tarkasti vientiluparajoituksia.

Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäen mukaan Iran on yhtiölle suhteellisen vähämerkityksellinen maa, jonne tehdään lähinnä varaosakauppaa ja pieniä voimalaitos- tai laivapuolen hankkeita.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat ja Saksa keskustelevat keskenään pakotteiden kiristämisestä.

– Kun maat pääsevät yhteisymmärrykseen, asia tuodaan turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Se tapahtunee kevään kuluessa, kertoo UM:n Iran-deskissä työskentelevä Päivi Alatalo.

Ulkopoliittisen instituutin akatemiatutkija Mika Aaltola muistuttaa, että viralliset luvut eivät kerro koko totuutta.

– En tiedä Suomen osuutta, mutta Iranin ympärillä on valtava harmaan talouden markkina, Aaltola sanoo.

Markkina-alueena Iran on varsin houkuttava, ja kauppaa voidaan hoitaa kolmansien käsien kautta. Tosin supistuva tarjonta tulee Iranille Aaltolan mukaan kalliimmaksi.

Voimakkan opposition vuoksi Iranin hallinto ei pysty kääntämään pakotteita kansaa yhdistäväksi asiaksi. Tulevaisuudessa myös suomalaisyritysten pitää pitää kieli keskellä suuta.

– USA:n kongressissa etenee lakialoitteita, joissa saatetaan rangaista kolmansien maiden yrityksiä, jotka käyvät kauppaa Iranin kanssa, Aaltola toteaa.

Fakta
Vienti Iraniin

  • Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen kertoi viime viikolla Suomen kiristävän Iranin vientilupia yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa.
  • Suomen Iranin-viennin arvo oli viime vuonna tullin mukaan noin 75,9 miljoonaa euroa.
  • Tästä 50,2 miljoonaa oli koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä.
  • Tuontia oli noin 3,2 miljoonaa.