Johtajaksi vaimon varjosta
Kaleva
Pia Alatorvinen

Kiinan seuraavaksi presidentiksi uumoillun Xi Jinpingin linjasta on toistaiseksi vain arvailuja

Paljon pitää Kiinassakin saavuttaa ennen kuin lyö iskelmän laudalta.

Varapresidentti Xi Jinping on todennäköisesti seuraava Kiinan presidentti ja hänet on monta kertaa kirjattu maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten listalle. Silti hänen vaimonsa, laulaja Peng Liyuan oli pitkään suurelle kiinalaisyleisölle miestään tunnetumpi hahmo.

Xin asema presidentti Hu Jintaon seuraajana vahvistui lokakuun puolivälissä, kun hänet nimitettiin sotilaskomitean varapuheenjohtajaksi. Hänen uraansa puolueessa on luonnehdittu komeettamaiseksikin, mutta Kiinassa maan johtoon noustaan järjestelmän kautta.

Maan 5 000 vaikutusvaltaisinta virkamiestä nimittää Kiinan kommunistisen puolueen henkilöstöhallinnon keskusvirasto, joka on ulkopuolisille täysi mysteeri.

”Tästä salamyhkäisestä osastosta ei tiedetä juurikaan mitään”, ohjelmajohtaja Matti Nojonen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.

Viraston lonkerot kuitenkin ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan. Se nimittää myös valtionyhtiöiden johtajat. Sitäkään ei tiedetä, millä perusteella viraston arvostuksen saa. ”Siihen voivat vaikuttaa henkilösuhteet, suoriutuminen vaikeista tehtävistä tai hyvä maine.”

Xin isä Xi Zhongxun oli perustamassa kommunistista vallankumousliikettä ja toimi 1960-luvun taitteessa varapääministerinä.

Xi Jinpingiä pidetään yhtenä menestyneimmistä ”kruununprinsseistä”, epävirallisesta porukasta, joka koostuu vanhojen vaikutusvaltaisten kommunistien jälkeläisistä.

Nojonen kuitenkin korostaa, että sukulaisten suosiminen ei ole Kiinan järjestelmässä merkittävää, eikä mahtavienkaan isien pojat aina nouse pelkillä sukulaissuhteilla ylimpiin yhteiskunnallisiin johtotehtäviin.

”Ylimmän johdon täytyy täyttää tietyt kriteerit ja työskennellä tietyissä tehtävissä.”

Kriteereitä ei ole mihinkään kirjattu, mutta ne voidaan päätellä historiasta.

Vuodesta 2008 varapresidenttinä ollut ja vastikään sotilaskomitean varapuheenjohtajaksi nimitetty Xi on edennyt urallaan siihen vaiheeseen, että hänen pitäisi tehdä raskaita virheitä, ettei häntä nimitettäisi Hu Jintaolta vapautuviin tehtäviin. Hun on määrä erota puolueen johdosta vuonna 2012 ja presidentin työt hän jättää 2013.

Kiinassa on toki vedetty henkilöitä pois korkeiltakin paikoilta. Esimerkiksi vuonna 1989 puolueen pääsihteeri Zhao Ziyang varoitti Tiananmenin aukiolla mieltään osoittavia opiskelijoita johdon voimankäyttösuunnitelmista.

”Zhao syrjäytettiin ja pyyhittiin pois historiasta”, Nojonen sanoo.

Kiinassa presidentillä on laajat lailliset valtuudet. Silti presidentti ei voi tehdä mitä mieleen juolahtaa, hän tarvitsee valtavassa maassa toimilleen puolueen tuen.

”On vaikea tietää, mitä linjauksia Xi tekee. Sen tiedämme, ettei hän ainakaan voi kääntää talousuudistusten kelloa taaksepäin”, Nojonen arvioi.

Mullistaviin poliittisiin uudistuksiin Xi ei voi ryhtyä, jos haluaa pysyä vallassa. Kiinassa on tutustuttu hyvin Itä-Euroopan historiaan ja kommunistisen puolueen nykyasemaan.

”Kuka haluaisi laittaa Kiinan kaltaisessa maassa itse itseään marginaaliin?” Nojonen huomauttaa.

Maon tai Dengin kaltaista yhtä karismaattista johtajaa Kiinalla ei enää ole, eikä puoluekaan ole enää yhtenäinen. Puolueessa ollaan eri mieltä esimerkiksi uudistusten tahdista ja kansallisaatteen aggressiivisuudesta.

”Tässä myös presidentti joutuu taiteilemaan. Puoluekoneisto pyörittää yhteiskuntaa”, Nojonen muistuttaa.

Puolue vaikuttaa myös populaarikulttuuriin. Niin suosittu kuin Peng kiinalaisten keskuudessa onkin, hänen perinteinen esiintymisensä television uuden vuoden gaalassa sai loppua miehensä arvon nousun takia vuonna 2008.

Varovainen tasapainoilija vai tiukka sanailija

Maltillinen, neutraali ja varovainen. Näin on kuvailtu Kiinan tulevaksi presidentiksi povattua Xi Jinpingiä.

Tästä huolimatta Xi Jinping kurmuutti viime vuonna Meksikossa länsimaalaisia, jotka ”täysien mahojensa kanssa paremman tekemisen puutteessa osoittelevat Kiinaa sormella”. ”Kiina ei vie vallankumousta, nälkää tai köyhyyttä, eikä se rettelöi kanssanne. Mitä siihen on lisättävää?”, Xi sanaili Reutersin mukaan.

Hänet tunnetaan maassaan myös tiukkana korruption vastustajana.

Xi vieraili Suomessa tämän vuoden maaliskuussa, eikä suinkaan ensi kertaa. Tänä vuonna Xin tavannut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) tapasi Xin jo vuonna 1979, kun Xi oli Suomessa Kiinan valtioneuvoston valtuuskunnassa. Väyryselle Xin kipakka puoli ei vierailulla auennut.

”Hänestä syntyi oikein miellyttävä kuva. Hän oli asiansa osaava ja vaatimattoman oloinen”, Väyrynen kuvailee.

Väyrynen arvioi Xin edustavan keskitien linjaa. ”Ei hän ole äärimmäisyyksien ihminen vaan maltillinen ja uudistuksissakin varovainen.”

Kiinassa naistenlehtihaastattelut eivät kuulu politiikkaan, mutta Xin perhe-elämästä tiedetään harvinaisen paljon. Laulajavaimo Peng Liyuan sanoi muutama vuosi sitten valtion lehdessä miehensä olevan säästeliäs, ahkera ja maanläheinen.

Voisiko tässä olla yksi näkyvä muutos Xin kaudella? Ohjelmajohtaja Matti Nojonen Ulkopoliittisesta instituutista ei oikein usko siihen.

”Vaimot pysyvät kulisseissa, he eivät ole koskaan parrasvaloissa.” Vaimot ovat valtiovierailuillakin harvinainen näky.