Jumala jyllää yhä politiikassa
Keskisuomalainen
Hanna Leppänen

Malesiaa, Nigeriaa ja Egyptiä viime viikkoina riivanneet muslimien ja kristittyjen yhteenotot kertovat uskonnollisen suvaitsevaisuuden katoamisesta.

– Kyse on maallisen ajattelutavan haaksirikosta, mikä on maailmanlaajuinen ilmiö, sanoo akatemiatutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

Hän muistuttaa, että uskonnon piti syrjäytyä julkisuudesta ja muuttua yksityiseksi asiaksi. Uskonnollinen suvaitsevaisuus jäi kuitenkin 1970- ja 80-luvuille.

Aaltolan mukaan maallistumisteoria kuoli lopullisesti 11. syyskuuta 2001, koska se päivä osoitti, ettei uskonto ole hävinnyt maailmanpolitiikasta mihinkään.

Viimeaikaiset tapahtumat heijastelevat hänen mielestään liberaalin hallintotavan rapautumista ja vähemmistöjen kunnioittamisen unohtamista. Pahimmillaan uskonnon entistä vahvempi ja radikaalimpi rooli kanavoituu toisuskoisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Eurooppa ja Yhdysvallat ovat myös saaneet kokea, että uskonnolla on edelleen käyttöä poliittisessa pelissä.

– Uskonnollinen oikeisto on voimistunut Yhdysvalloissa 30 viime vuoden aikana ja EU:n perustuslakia sorvattaessa havaitsimme, että uskonnolle haluttiin sijansa sinnekin, Mika Aaltola huomauttaa.

Syntipukkia tarvitaan

Aaltola korostaa, että poliittinen väkivalta kertoo lähtökohtaisesti valtion vallan heikkenemisestä.

– Valtioiden väliset konfliktit ovat vähentyneet, mutta valtioiden sisäisiä konfliktitilanteita on paljon ja niissä on usein kyse uskontojen välisestä kahakoinnista.

Toistuvasti käy niin, että kun tarvitaan syntipukkia, päädytään uskonnollisiin vähemmistöihin.

– Jo Hitler aikanaan kanavoi saksalaisten tyytymättömyyden valtion heikkouteen, työttömyyteen ja huippuinflaatioon kohdistumaan juutalaisiin, Aaltola toteaa.

Samantapaiset yritykset ovatkin vieläkin tavallisia, kun kansan tyytymättömyys muuten kohdistuisi hallitukseen ja vallassa olevaan eliittiin.

– Esimerkiksi Egyptissä on yhteiskunnallisella tasolla paljon ristiriitoja eikä presidentti Hosni Mubarakin tulevan seuraajan ole varmaankaan helppo pitää valtiota hallinnassaan. Voi myös sanoa, että tavallinen egyptiläinen edustaa erilaisia arvoja kuin poliittinen eliitti, joka toimii länsimaisesti, mutta ei kuitenkaan ole demokraattinen.

Aaltolan mukaan Egyptissä on havaittavissa kaksi peruselementtiä eli kielletty radikaali islamilainen liike ja maltillisempi islam. Kolmantena ovat koptikristityt, joita egyptiläisistä on noin 10 prosenttia. Väkivallanteot ovat kohdistuneet juuri kopteihin.

Josissa kaksi leiriä

Nigeriassa muslimien ja kristittyjen väliset kahakat ovat keskittyneet Josin kaupunkiin, missä oli vakavia yhteenottoja myös vuosina 2001 ja 2008. Kaupunki on jakautunut tiukasti muslimien ja kristittyjen alueisiin.

Uskontoihin liittyvän ulottuvuuden ohella erimielisyyksiä on aiheuttanut kamppailu poliittisesta vallasta. Josissa vallitsee jako alkuperäisasukkaisiin ja muuttajiin. Muslimit kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään ja valittavat, etteivät pääse edes ehdolle, kun kaupunkiin valitaan hallintoviranomaisia.

Levottomuuksissa on tiettävästi kuollut yli 400 ihmistä, joista suurin on muslimeita. Tuhannet ovat paenneet Josin väkivaltaa.

Uskonnot : Kiistoja

Nigeriassa kristittyjen ja islamilaisten välisissä yhteenotoissa on kuollut yli 400 ihmistä. Kuolonuhreja vaatineita uskonnollisia levottomuuksia oli myös vuosina 2008 ja 2001.

Malesiassa on kiistelty siitä, voivatko muutkin kuin islamilaiset nimittää Jumalaa Allahiksi. Hyökkäyksiä useisiin kirkkoihin, sikhitemppeliin ja islamilaisten kokoontumistiloihin.

Egyptissä islamilaiset asemiehet avasivat tulen kohti joulumessusta poistuvia koptikristittyjä. Seitsemän ihmistä sai surmansa.

Sveitsissä päätettiin marraskuussa kansanäänestyksellä, ettei maahan saa rakentaa uusia minareetteja.

Italiaa on kuohuttanut kiista siitä, kuuluvatko krusifiksit jokaisen luokkahuoneen seinälle. Samasta asiasta on kiistelty myös Baijerissa Saksassa.

Ranskassa parlamentin asettama komitea pohtii islamilaisen täyshunnun eli burkan käyttämisen kieltoa.