Tutkijan mukaan Venäjän ja Ukrainan kaasukiistoja ei tällä kokonaan ratkaistu.
Kaksi kuukautta Ukrainan presidenttinä vaikuttanut Viktor Janukovytsh teki sen, mitä häneltä jo presidentinvaalien aikaan odotettiin. Hän kiirehti sopimaan Venäjän kanssa.
Janukovytsh allekirjoitti Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin kanssa viime viikolla sopimuksen, jonka mukaan Venäjä tiputtaa Ukrainan ostaman kaasun hintaa lähes kolmanneksella ja pitää Sevastopolin laivastoaseman Krimillä hallussaan vielä ainakin kolme vuosikymmentä. Sopimus ei takaa, että muunkin Euroopan kannalta arka kaasukysymys olisi ratkaistu lopullisesti.
Ulkopoliittisessa instituutissa Ukrainan asioita seuraava tutkija Arkadi Moshes tulkitsee niin, että sopimuksessa oli kyse kansainvälisten suhteiden tasapainottamisesta eikä Ukrainan paluusta Venäjän täyteen vaikutusvaltaan.
– Tässä juuri aikaisemmin Ukrainassa keskityttiin Eurooppa-myönteisyyteen, nyt he palaavat monimuotoisempaan ulkopolitiikkaan, jollaista he noudattivat sitä ennen, Moshes sanoo.
Ukrainan-tutkija pitää suunnanmuutosta luonnollisena. Maalle selvisi välivuosina, ettei se pystynyt integroitumaan pelkästään länteen. Nato ei luvannut sille jäsenyyttä, ja myös EU:n jäsenyyshaaveet jättivät sen ilman tulevaisuuden näköaloja.
Maa tarvitsee molempia suuntia
Moshes sanoo, että Ukraina tarvitsee molempia: Eurooppaa ja länttä koska ne voivat antaa talouskurimuksessa olevalle maalle enemmän kuin Venäjä, mutta se tarvitsee myös Venäjää ja on valmis neuvottelemaan Venäjän kanssa.
Eurooppaan Ukrainan läpi tulevasta Venäjän kaasusta on ollut ongelmia vuodesta toiseen. Ukraina maksoi omasta kaasustaan lopulta hintaa, joka oli sille liikaa, ja Venäjä katkaisi kaasuntulon joksikin aikaa kokonaan erimielisyyksien vuoksi.
Uudessa sopimuksessa kaasun hinta ja Krimillä sijaitsevan Sevastopolin laivastotukikohdan kohtalo neuvoteltiin yhteen.
Ukraina saa monimutkaisen sopimuksen perusteella Venäjältä tulevasta kaasusta 30 prosentin alennuksen, kun hinta on alle 330 dollaria tuhannelta kuutiometriltä.
Alennus on 100 dollaria tuhannelta kuutiometriltä, kun hinta ylittää 330 dollaria.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja arvelee, että Eurooppa ei tällä sopimuksella päässyt kaasukriiseistä. Sopimus solmittiin kymmeneksi vuodeksi, mutta se on hämärä ja läpinäkymätön, mikä tutkijan kokemuksen mukaan merkitsee, ettei se ole lopullinen.
Sen sijaan Sevastopolin kysymys ratkaistiin seuraaviksi 32 vuodeksi. Arkadi Moshes tulkitsee sopimusta niin, että se allekirjoitettiin edellisestä sopimuksesta jäljellä olevaksi ajaksi, seitsemäksi vuodeksi, plus uusiksi 25 vuodeksi.
– Sitten kun Sevastopolin sopimus on ratifioitu, en osaa kuvitella, että sitä voisi peruuttaa, vaikka hallitus muuttuisi viiden vuoden kuluttua, hän sanoo.
Laivastoaseman lähtö Krimiltä olisi ollut monelle ukrainalaisille mieleen. Heistä uusi sopimus lähentelee valtiopetosta. Toisaalta kaasusopimus merkinnee useille työtä, ja Ukrainan talouden aallonpohjassa Janukovytsh saa siitä pisteitä.
Talous on riekaleina
Ukrainan talous on riekaleina, laman, korruption ja edellisen hallituksen kohtuuttoman rahankäytön seurauksena. Maa tarvitsee nyt kipeästi rahaa saadakseen budjettinsa kokoon. Se on anonut IMF:ltä 12 miljardin dollarin lainaa.
Arkadi Moshes selittää surkeaa tilannetta osin kansainvälisellä lamalla, osin edellisen, aikanaan hyvin suositun hallituksen rahankäytöllä, joka ”ei ollut sellaista kuin rahankäytön pitäisi”.
Hän pitää tärkeänä, että Eurooppa pitää periaatteistaan kiinni tukiessaan nyt Ukrainaa eikä avusta korruptoitunutta järjestelmää tai sitä tukevia korruptoituneita oligarkkeja.
Reuters Venäjälle tärkeä Ukrainan Krimillä sijaitseva Sevastopolin tukikohta on kiihdyttänyt ukrainalaisten mieliä monella tavalla. Tässä protestoidaan USA:n laivastovierailua vastaan.
Oranssin kauden jälkeen jotakin muuta
Ukraina näytti runsaat viisi vuotta sitten oranssilla vallankumouksellaan ikäänkuin mallia entisen Neuvostoliiton muille maille. Helmikuun 2010 presidentinvaaleissa sillä polulla tuli vastaan umpikuja. 45 miljoonan ukrainalaisen asioita johtaa presidenttinä nyt Viktor Janukovytsh, jonka nousu presidentiksi ensimmäisellä kerralla 2005 estettiin oranssein ja länsimyönteisin ottein.
Vuoden 2005 alussa sankareiksi nousseet Viktor Jushtshenko ja Julia Tymoshenko riitaantuivat eivätkä pystyneet politiikkaan, jolla he olisivat pitäneet kannatuksensa. Tuolloin presidenttinä vaikuttanut Jushtshenko ei päässyt helmivaaleissa edes toiselle kierrokselle, ja pääministeri Tymoshenko koki katkeran, niukan tappion Viktor Janykovytshille, joka maaliskuussa sitten kokosi hallituksen omista joukoistaan.
– Nyt aika iso osa kansasta hakee yksinkertaisesti uusia suuntia ja uusia poliitikkoja mieluummin, kuin tätä pelkkää populismia, jota hän on pelannut, sanoo Ukrainan-tutkija Arkadi Moshes viitaten Julia Tymoshenkoon.
Moshesin mukaan Tymoshenko yrittää voimakkaaseen oppositioasemaan, mutta presidentinvaalikannatuksen perusteella hänellä on takanaan nyt noin 20–25 prosenttia ukrainalaisista, mikä ei ole tarpeeksi.
Viktor Jushtshenko on tätä nykyä täysin sivuraiteilla Ukrainan sisäpolitiikassa. Hän yritti takaisin presidentiksi, mutta epäonnistui jo ensimmäisellä kierroksella. Arkadi Moshes sanoo, että Jushtshenko on nyt ”tosiasiassa ulkona”. Ukrainassa kiertävän vitsin mukaan kukaan ei kylläkään vielä ole kertonut Jushtshenkolle, ettei hän enää ole presidentti, ja hän käyttäytyy sen mukaisesti.