Kansalaisuuden peruminen ei tepsi terrorismiin
Helsingin Sanomat

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen julkaisi 12.9. vieraskynäkirjoituksen Helsingin Sanomissa. Sinkkosen mukaan islamistitaistelijoiden sulkeminen yhteiskunnan ulkopuolelle ohjaa heitä jatkamaan väkivallan tiellä.

Jos islamistitaistelijat suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle, heitä ohjataan jatkamaan väkivallan tiellä.
Britannian pääministeri David Cameron on kaivannut keinoja poistaa kansalaisuus Syyriaan ja Irakiin matkanneilta taistelijoilta, koska heitä pidetään Britanniaan palattuaan uhkana maan turvallisuudelle. Suomessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd) on pohtinut, voisiko kansalaisuuden peruminen olla tietyin ehdoin mahdollista niiltä taistelijoilta, joilla on kaksoiskansalaisuus.
Keskustelu on sekä lakiteknisistä syistä että terrorismin torjumisen näkökulmasta ongelmallista. Kansalaisuuden poistaminen ei vähennä terrorismia vaan todennäköisesti lisää sitä. Vapaaehtoistaistelijoiden paluun estäminen pakottaa taistelijat pysymään väkivallan tiellä konfliktista toiseen.
Historia tarjoaa varoittavan esimerkin. Afganistaniin kerääntyi 1980-luvulla tuhansia ulkomaalaisia taistelijoita sotimaan Neuvostoliiton joukkoja vastaan. Sodan päätyttyä taistelijoita ei haluttu takaisin kotimaihinsa. Esimerkiksi Egyptissä Afganistanista tulijoita odotti mielivaltainen vankilatuomio, jopa teloitus.
Osittain tästä syystä Afganistanin veteraanit päättivät jatkaa sotaansa ja laajensivat sen länsimaihin. Ryhmästä syntyi myös terroristiverkosto al-Qaida. Monet analyytikot pitävät islamistista Isis-järjestöä vaarallisempana kuin al-Qaidaa. Jo klassiset sotastrategit Sun Tzusta lähtien ymmärsivät, että nurkkaan ajettu vihollinen taistelee kiivaimmin.
Kun kansainvälinen yhteisö ei puuttunut Syyrian sotaan, Isis sai kasvaa. Nyt Isis halutaan ajaa nurkkaan sulkemalla Euroopan rajat.
Isisin lyöminen taistelutantereella on helpompaa, jos ulkomaisille taistelijoille annetaan pakotie.
Euroopan oikeusvaltiot, Suomi etunenässä, kykenevät kohtaamaan ulkomailta kotiin palaavien taistelijoiden mahdollisesti mukanaan tuomat ongelmat. Jo nyt sotarikoksiin syyllistyneet taistelijat voidaan Suomen lainsäädännön nojalla panna vastuuseen teoistaan. Ulkomailla tapahtuneiden rikosten tutkinta Suomessa on vaikeaa, mutta parempaa kuin Irakissa tai Syyriassa.
Sotarikoksiin syyllistyneet kantavat todennäköisimmin vastuunsa, jos heitä odottaa vapaa ja reilu oikeusprosessi. Myös muut Syyrian ja Irakin taisteluihin osallistuneet on järkevintä sopeuttaa takaisin normaaliin elämään eikä sulkea heitä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Ääriliikkeiden riveissä taistelleiden radikaalisuuden taittamiseksi on laadittu ohjelmia, joista on saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi 1990-luvun ja 2000-luvun vaihteessa Egyptissä ja Libyassa islamistiryhmät luopuivat aseista tällaisten ohjelmien ansiosta. Pohjoismaissa on kokemusta etenkin skinheadien radikaalin toiminnan vähentämiseen tähtäävistä ohjelmista, ja näitä ohjelmia voitaneen soveltaa myös Syyriasta palaaviin islamisteihin.
Ilman erityisiä sopeutusohjelmiakin voidaan onnistua. Bosnian sodan jälkeen parille tuhannelle ulkomaalaistaistelijalle myönnettiin maan kansalaisuus ja sadat jäivät asumaan maahan pysyvästi. Terroritekoihin ryhtymisen sijaan monet heistä menivät naimisiin ja hankkivat talon tai maatilan. He eivät luopuneet ideologiastaan, mutta väkivaltaa he eivät enää harjoittaneet.
Tällaiset taistelijat eivät olleet enää uhka. Samaa ei voida sanoa Bosniasta poistuneista taistelijoista: osa heistä sotii nyt Syyriassa.
Sopeuttaminen on kallista ja hankalaa. Se edellyttää, että myös sopeuttamisen kohde on halukas sitoutumaan hankkeeseen. Mikään hinta ei kuitenkaan ole kohtuuttoman korkea, jos se maksamalla estetään yksikin terrori-isku.
Suuresta islamistitaistelijoiden joukosta ei Suomen tapauksessa ole kyse. Sotimaan on arvioiden mukaan lähtenyt noin 40 suomalaista, eivätkä kaikki heistä edes halua palata Suomeen.
Isisin lyöminen sotatantereella kertoo, että aseisiin tarttumalla saa aseellisen lopun. Samaan aikaan taistelijoille on syytä pitää kotiinpaluun reitti avoinna. Vetäytymisen mahdollisuus heikentää taistelumoraalia ja kertoo, että väkivallasta luopuminen kannattaa.
Tehokkainta terrorismin torjuntaa on johdonmukainen oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen: kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, ja rikoksiin syyllistyneet pannaan vastuuseen teoistaan.