Kapinallinen vastoin tahtoaan
Ilta-Sanomat
Seppo Varjus

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kommentoi perustuslakivaliokunnan päätöstä EU:ssa ehdotettuun määräenemiistöpäätöksiin.


 


KATAINEN: Pääministeristä tuli perustuslakivaliokunnan päätöksellä Brysselin vastarannankiiski.

Jyrki Katainen joutuu lyhyen pääministerinuransa kovimpaan testiin loppuviikon aikana.


Suomen perinteinen rooli on ollut unionin jees-mies, joskin siitä on jo siirretty tiukempaan suuntaan sen jälkeen, kun viime vaalit synnyttivät vahvan EU-kriittisen opposition.


Perustuslakivaliokunnan eilisen päätöksen mukaan päätöksenteko määräenemmistöllä Euroopan vakausmekanismissa on vastoin Suomen perustuslakia.


Suomen perinteinen rooli on ollut unionin jees-mies, joskin siitä on jo siirretty tiukempaan suuntaan sen jälkeen, kun viime vaalit synnyttivät vahvan EU-kriittisen opposition.


Perustuslakivaliokunnan eilisen päätöksen mukaan päätöksenteko määräenemmistöllä Euroopan vakausmekanismissa on vastoin Suomen perustuslakia.


– Suomessa perustuslakivaliokunnan kanta on ratkaiseva siitä, kuinka kansainvälisten sopimusten sitovuutta pitää tulkita, sanoo ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. – Silloin se mitä on esitetty, ei ole mahdollista Suomelle.


Suomi joutuu ottamaan Brysselissä kannan Saksan ja Ranskan mallin keskeistä kohtaa vastaan.


Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) teki jo eilen välttämättömyydestä hyveen kannallaan, että päätös on ”johdonmukaista jatkoa” Suomen linjalle. Pysyvän kriisirahaston päätöksille pitäisi olla kaikkien maiden hyväksyntä.


Periaatteessa Suomen kantaa voitaisiin muuttaa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto eduskunnan nykyisillä voimasuhteilla.


Katainen voi tuntea itsensä päätöksen seurauksena kovin yksinäiseksi Brysselissä. Tosin voi olla myös niin, että Suomi ei ole ainoa maa, joka alkaa äkkiä huomata, että oman maan perustuslaki ei veny ihan mihin vain.


Tilanteen voi nähdä helpotuksenakin Kataiselle. – Ei pääministeri voi esittää muuta kantaa kuin mitä perustuslaissa on. Ei siinä poliittista harkintaa tarvita. Sillä tavalla se on helppoa, sanoo ETLA:n toimitusjohtaja Sixten Korkman.


Korkman kannattaa myös itse yksimielisyysvaatimusta. – Minusta tukirahoituksen myöntämisen pitääkin olla ”kiven takana”. Sitä voi perustella ihan taloussyillä.


Toinen Suomelle vaikea asia on sijoittajavastuu.Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi osallistuu Euroopan Pysyvään Vakausmekanismiin (EVM) vain, jos EVM:n lainoilla on ensisijainen asema verrattuna yksityisen sektorin lainoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sijoittajavastuuta.


Saksa ja Ranska eivät ole siitä innostuneita, koska se vähentäisi yksityisten rahoituslaitosten halua lainata rahaa Euroopan maille. – Sijoittajavastuu on Suomelle tärkeä asia ja uskon, että siitä pidetään kiinni. Toisaalta ongelma ei ehkä ole iso. Ymmärtääkseni Saksa ja Ranska ajavat sitä, että sijoittajavastuu toteutuisi kuten Kansainvälisen valuuttarahaston toiminnassa, tapauskohtaisesti. En usko, että se olisi ongelma, Korkman sanoo.