Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi sanomalehti Kalevan haastattelussa 13.3. tulevaa EU-komission puheenjohtajan valintaa.
EU-vaalit
Kärkiehdokkaiden nimeäminen liittyy keskusteluun EU-komission puheenjohtajan valinnasta. Lissabonin sopimuksessa on asiasta sellainen epämääräinen muotoilu, että komission puheenjohtajan valinnassa tulee ottaa huomioon EU-vaalien tulos.
Aiemmin tämän tulkittiin tarkoittavan sitä, että puheenjohtaja tulee automaattisesti suurimmasta ryhmästä. Nyt ajatellaan, että riittää, kun uudella puheenjohtajalla on parlamentin enemmistön tuki takanaan. Tähän saumaan puolueet iskivät. Ne katsovat, että jos ne jo ennen vaaleja esittelevät kärkiehdokkaansa, ovat ne vahvoilla, koska on toimittu läpinäkyvästi.
Puolueiden kärkiehdokkaiden asema ei ole kuitenkaan sillä tavalla virallinen, että joku heistä tulisi automaattisesti valituksi José Manuel Barroson seuraajaksi EU-komission johtoon.
Seuraava puheenjohtaja voi olla myös musta hevonen.
Kärkiehdokkaiden nimeämisen taka-ajatuksiin kuuluu myös äänestäjien mielenkiinnon lisääminen. ”Tämä on samaa keskustelua kuin se, että pitäisikö komission puheenjohtaja valita suoralla kansanvaalilla. Eurooppa tarvitsee kasvoja”, sanoo ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Tiilikainen arvioi, että valituissa kärkiehdokkaissa on potentiaalia, mutta vasta vaalien jälkeen voidaan sanoa, oliko heistä mitään hyötyä. Se mikä vielä Tiilikaisen mielestä puuttuu, on puolueryhmittymien Eurooppa-laajuiset vaaliohjelmat. Vihreät ovat sitä yrittäneet, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.