Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kommentoi suunnitellun uuden vakaussopimuksen mahdollisista vaikutuksista EU-päätöksentekoon.
Helsinki Saksan ja Ranskan suunnitteleman uuden vakaussopimuksen uskotaan tasoittavan tietä Euroopan keskuspankin EKP:n nykyistä laajemmalle osallistumiselle euron pelastuksessa.
Uutta vakaussopimusta yritetään saada aikaan nopeasti ohi EU:n normaalin päätöksentekojärjestelmän. Poikkeuksellisen menettelyn pelätään kuitenkin samalla rapauttavan nykyisen päätöksentekojärjestelmän pohjaa.
Suomelle muutokset olisivat pulmallisia, koska ne kutistaisivat komission roolia ja olisivat näin Suomen linjan vastaisia.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) epäili maanantaina, ettei Saksan ja Ranskan kaavailu saa laajempaa tukea.
”Emme pidä tällaista järjestelmää hyvänä”, Katainen sanoi.
Saksalaislehdet kertoivat viikonloppuna, että Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy suunnittelisivat tiukkaa budjettikuria vaativaa sopimusta, joka koskisi joko kaikkia tai osaa euromaista. Hallitusten välinen sopimus tulisi voimaan jo ensi vuoden alussa.
Saksan ja Ranskan ehdotuksesta odotetaan lisää tietoa euroalueen valtiovarainministerien kokouksessa tiistaina Brysselissä. Keskiviikkona on vuorossa EU:n valtiovarainministerien kokous.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander arvioi, että EKP vaatii lisätukensa ehdoksi euroalueella nykyistä vahvempaa poliittista sitoutumista budjettikuriin.
EKP:n on odotettu lisäävään merkittävästi lähinnä Italian ja Espanjan valtion velkakirjojen ostoja markkinoilta. Toistaiseksi EKP on kieltäytynyt suurista ostoista, joilla rahoitettaisiin velkamaiden vajeita.
”Herää tietysti kysymys, noudatettaisiinko uutta sopimusta yhtään paremmin kuin tähänastisia sopimuksia”, Kiander pohti.
OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan kriisin syvetessä EKP on ainoa väline, joka voi nopeasti kasvattaa rooliaan.
”Silloin olisi mahdollista saada lisää aikaa kriisitalouksien uskottavaan korjaamiseen”, Heiskanen totesi.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen pitää ymmärrettävänä, ettei unioni voi jäädä kriisiaikana oman järjestelmänsä vangiksi niin, että ratkaisuista jouduttaisiin neuvottelemaan vuosikausia.
Huolestuttavaa hänen mielestään on kuitenkin se, jos nyt luodaan vaihtoehtoista päätöksentekojärjestelmää jo olemassa olevan kylkeen.
”Mitä enemmän kyseenalaistetaan normaalia päätöksentekojärjestystä, niin kyllä sitä samalla rapautetaan”, Tiilikainen sanoo.
Tiilikaisen mukaan pitäisi miettiä, minkälaisissa kysymyksissä ja millaista valtaa ollaan antamassa euroryhmän ministereille ohi komission.
Uuden vakaussopimuksen on arvioitu pehmittävän Saksaa hyväksymään valtioiden yhteislainat eli eurobondit. Viimeksi on puhuttu parhaan luottoluokituksen maiden eliittieurobondeista.