Kiina haluaa Etelä-Kiinan meren kokonaan itselleen
Aamulehti
Valtteri Skyttä

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mikael Mattlin kommentoi Aamulehden haastattelussa 11.7. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita joita uhkaa Etelä-Kiinan merellä käytävä kamppailu luonnonrikkauksista.



Etelä-Kiinan merellä käytävä kamppailu alueen luonnonrikkauksista uhkaa sotkeutua yhä syvemmin Kiinan ja Yhdysvaltojen suurvaltataisteluun.


Kiina vihjaisi jälleen tiistaina, että Yhdysvaltojen uusi sotilasstrategia Tyynellämerellä muistuttaa jo hiljalleen kylmän sodan aikaisia vastakkainasetteluita.


– Kiinan syytökset kylmän sodan hengestä johtuvat osittain siitä, että Yhdysvallat vahvistaa liittolaissysteemiään alueella. Tällaista henkeä voi tosin sanoa olevan vähän kummallakin puolella, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mikael Mattlin.


Kiinan ohella myös ASEAN-maiden väkirikkain maa Indonesia on ilmaissut, että USA:n pyrkimykset hallita tai rajoittaa nousevan valtion toimia ovat selkeästi vanhantyylistä kylmän sodan voimapolitiikkaa.


Kiina suurin talousmahti


Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEANin kymmenen jäsenmaata kokoontuu tällä viikolla Kambodzhaan etsimään ratkaisumallia Etelä-Kiinan meren kiistoihin.


Kiinan apu etenkin köyhille Laosille, Kambodzhalle ja Burmalle on saanut nämä maat tukemaan vahvasti Kiinan etuja Kaakkois-Aasiassa. Filippiinit on puolestaan ollut Yhdysvaltojen vahvin liittolainen alueella.


Yksi merkittävimmistä alueen kulmakivistä on Thaimaa, jota Kiina houkuttelee talousavullaan pois Yhdysvaltain leiristä.


Mattlinin mukaan Kiina on 10 vuoden aikana noussut tärkeimmäksi kauppakumppaniksi ASEAN-maille, jotka ovat selviytyneet nykyisestä talouskriisistä hyvin.


– Kaakkois-Aasian maat eivät halua valita taloudellisen ja sotilaallisen kumppanuuden välillä, vaan etsivät tasapainotilaa Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä, Mattlin sanoo.


Kiina ei ole ASEAN-maa, mutta sekä Kiinan että Yhdysvaltojen ulkoministerit vierailevat tämän viikon kokouksessa.


Saarikiistat avoinna


Etelä-Kiinan meri on haluttua seutua kahdesta syystä: alueella on runsaat kalakannat ja mahdollisesti runsaita öljy- ja kaasulähteitä. Myös meriliikenne on alueella vilkasta ja strategisesti monelle maalle tärkeää.


Noin viisi kertaa Suomen pinta-alan kokoisella merellä on kolme kiistanalaista saariryhmää: pohjoisen Paracelsaaret, etelän Spratlysaaret ja Filippiinien rannikon Scarborough-matalikko.


Jotkin saarista ovat miehitettyjä. Suurin osa niistä on kuitenkin asumattomia kalliosaaria, riuttoja ja atolleja.


Kiinan vaatimukset saarien omistuksesta näyttävät ainakin aluevesirajojen perusteella varsin suurilta. Kiinan talousvyöhyke ulottuu vain Paracelsaarille, mutta maan mukaan Etelä-Kiinan merialue oli osa Kiinaa jo 2 000 vuotta sitten.


Etelä-Kiinan merellä sijaitsevien saariryhmien omistuksesta kiistelevät Kiinan, Filippiinien ja Vietnamin lisäksi Taiwan, Brunei ja Malesia.