Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela kommentoi Aamulehden haastattelussa 27.6. avun pyytämistä Venäjältä ja Kiinalta eurokriisissä.
Tukiraha: Viimeksi idän apua haki turhaan Kypros, jonka pankit uhkaavat kaatua Kreikan mukana
Kyproksen EU:lta tarvitsema tukisumma saattaa olla yli puolet maan kansantalouden koosta.
Maanantaina Kypros ilmoittautui viidenneksi rahoitusapua tarvitsevaksi euromaaksi.
Saarivaltion arvioidaan tarvitsevan muilta euromailta jopa 10 miljardia euroa. Summa ei kuitenkaan nousse unionille ylitsepääsemättömäksi muiden avunpyyntöjen keskellä.
Pääsyynä avunpyyntöön on naapurimaa Kreikan ahdinko. Vaikeuksissa olevasta Kyproksesta tulee lisäksi EU:n puheenjohtajamaa pelastustoimien keskellä heinäkuun alussa.
Maa on ennen EU:lle lähetettyä virallista avunpyyntöä neuvotellut suorista lainoista Kiinan ja Venäjän kanssa välttääkseen EU:n lainojen sisältämät tiukat säästöehdot.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ei usko, että kahdenkeskinen apu Venäjältä tai Kiinalta ratkaisee pahimpiin kriiseihin ajautuneiden euromaiden ongelmia.
– Se, että Kypros haki virallisesti apua EU:lta, viittaa siihen, että neuvottelut Venäjän tai Kiinan kanssa eivät ole olleet kovin hedelmällisiä. Jos nämä maat haluavat auttaa Eurooppaa talouskriisissä, ne tekevät sen todennäköisimmin kansainvälisten instituutioiden kautta, Jokela sanoo.
Muille euromaille lähetetystä avunpyynnöstä huolimatta Kyproksen hallitus aikoo uutistoimisto Reutersin mukaan edelleen jatkaa neuvotteluita saadakseen lainaa joko Kiinalta tai Venäjältä. Venäjältä maa on jo saanut 2,5 miljardin euron lainan viime vuoden lopulla.
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ei usko euromaiden ongelmien ratkeavan suoralla ulkomaisella rahalla, vaikka tätä on yrittänyt Kyproksen ohella myös Kreikka.
– Vaikka Kyproksen summat eivät muiden pelastustoimien rinnalla ole suuria, Venäjän kannalta ne ovat merkittäviä. Ja Kiina ei harrasta hyväntekeväisyyttä, vaan etsii tuottoa sijoituksilleen, Heiskanen sanoo.
Saksa päättää aikataulun
Loppuviikosta Brysselissä pidettävässä EU-huippukokouksessa pääaiheena on jälleen euromaiden velkojen suurempi yhteisvastuu.
Euroopan unionin tutkimusohjelmaa vetävän Jokelan mukaan velkakriisin ratkaisussa isoin kysymys on aikajänne, jolla euron tärkein maa Saksa haluaa edetä muutoksissa.
Saksan ehtona yhteisvastuun kasvattamiselle on syvempi talouspoliittinen integraatio.
– Jos vaikeuksissa olevat maat saisivat vain halpaa lainarahaa, velkakriisin perusongelma jäisi ratkaisematta. Saksa haluaa varmistaa, että kriisimaiden talouskuri saadaan ensiksi kuntoon.
– Velkakriisi pääsi räjähtämään myös euroalueen sisäisen epätasapainon johdosta. Saksa vie ja liian moni muista euromaista tuo. Siihen täytyy löytää ratkaisu, Jokela sanoo.