Kiinasta tuli ääri-islamistien kohde

Pakistanista toimiva uiguurijärjestö nosti Länsi-Kiinan yhdeksi kansainvälisen jihadin taistelutantereista.

Maaliskuussa jostain Pakistanin ja Afganistanin rajaseuduilta kantautui varoitus.

”Meillä on viesti Kiinalle: Itä-Turkestanin kansa ja muut muslimit ovat heränneet. Islaminuskoa ei voi tukahduttaa. Muslimit saavat kostonsa”, rahisevan satelliittiyhteyden päässä puhunut mies sanoi uutistoimisto Reutersille.

Puhuja oli Turkestanin islamistisen puolueen (TIP) johtaja Abdullah Mansour. ”Suunnitelmissamme on useita iskuja Kiinassa”, Mansour sanoi.

Vuoden aikana iskuja onkin nähty, joskin niiden yhteyttä TIP:hen ei ole voitu todistaa.

Kaksi viikkoa ennen Mansourin haastattelua veitsin aseistautuneet hyökkääjät kävivät ihmisten kimppuun rautatieasemalla Lounais-Kiinassa Kunmingissa. Toukokuussa Xinjiangin maakunnan pääkaupungissa Ürümqissa ajettiin kaksi autoa keskelle vilkasta toria ja autoista heitettiin räjähteitä väkijoukkoon.

Elokuussa puukkomiehet hyökkäsivät poliisien ja siviilien kimppuun Xinjiangin eteläosassa. Lähes sata kuoli.

”Kiinan terrorismiksi leimaama toiminta on yleistynyt, ja osasyy on varmasti Kiinan rajojen ulkopuolelta tulevalla kiihottamisella”, arvioi Kiina-tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.

Kiina syyttää iskuista Xinjiangin separatisteja.

Länsi-Kiinassa asuvat turkinsukuiset uiguurit ovat vuosikymmeniä kokeneet olevansa Kiinan sortamia. Kiina on rakentanut alueelle teitä ja tehtaita, mutta investointien mukana on tullut kantaväestöä eli han-kiinalaisia.

Islaminuskoisten uiguurien osuus Xinjiangin väestöstä on puolessa vuosisadassa supistunut yli 90 prosentista alle puoleen.

Kapina on leimahtanut aika ajoin. Viimeksi vuonna 2009 noin 200 ihmistä kuoli poliisin ja mielenosoittajien yhteenotoissa Ürümqissa. Sen jälkeen Kiina kiristi kontrollia maakunnassa.

Kiina sallii uiguurien harjoittaa uskontoaan, mutta yhä tiukemmin rajoituksin. Pitkät parrat ja hunnut ovat julkisilla aloilla kiellettyjä. Tänä kesänä opiskelijoita ja julkisten alojen työntekijöitä kiellettiin paastoamasta ramadan-kuukauden aikana.

Kaikkein vihaisimmat uiguurit löytävät naapurimaista ahdinkoaan ymmärtäviä ääriryhmiä. Uiguureja taisteli esimerkiksi Afganistanissa jo Yhdysvaltojen hyökätessä sinne vuonna 2001.

Uiguurien terroristijärjestöt ovat tosin olleet niin heiveröisiä, että niiden koko olemassaoloa on epäilty. Yhdysvaltalainen Jamestown Foundation arvioi, että Turkestanin islamistisella puolueella on vain noin 300–500 taistelijaa Afganistanissa ja Pakistanissa.

Tutkija Jacob Zellin mukaan TIP:n merkittävin ansio on uiguurien kiihottaminen jihadistipropagandalla ja Kiinan nostaminen kansainvälisten terroristiverkostojen huomioon.

Al-Qaidan johtaja Ayman al-Zawahiri mainitsee nykyisin ”Itä-Turkestanista” yhtenä jihadistien taistelukenttänä. Hongkongilaisen Phoenix Daily -lehden mukaan myös Irakissa ja Syyriassa toimivan Isis-järjestön johtaja Abu Bakr al-Baghdadi nimesi heinäkuussa Kiinan muslimeja sortavaksi maaksi.

Rajan takana juonittelevat ääri-islamistit ovat Pekingille keppihevonen, jota voi syyttää koko Xinjiangin levottomuuksista.

Viranomaisten otteet maakunnassa ovat viime aikoina koventuneet. Elokuussa Xinjiangissa teloitettiin kahdeksan ”terrori-iskujen suunnittelusta”.

”Sen jälkeen, kun Yhdysvallat aloitti terrorismin vastaisen sotansa, on Kiinalla ollut käytännössä vapaat kädet Xinjiangissa”, Kallio sanoo.

”Mutta ankara vastaus iskuihin tuskin ainakaan pehmentää vastapuolen asenteita.”

Kiina saattaa pedata itselleen pitkää taistelua ääriliikkeitä vastaan.

Rajojensa ulkopuolella Kiina on antanut Yhdysvaltojen ja Pakistanin sotia puolestaan. Foreign Policy -lehti kertoi, että Kiinan painostus sai Pakistanin armeijan hyökkäämään kesällä ääri-islamististen liikkeiden hallitsemaan Pohjois-Waziristaniin.

Tiettävästi Abdullah Mansour livahti haavista.