Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katja Creutz kommentoi Ilta-Sanomien haastattelussa 19.2. YK:n tutkintakomission Pohjois-Koreaa koskevaa raporttia. Tutkijan mukaan raportti ei toimi pelotteena diktaattorille, mutta sen rikosoikeudellinen funktio on osoittaa ettemme ikinä hyväksy tiettyjä asioita.
YK:n tutkintakomission maanantaina esittelemä Pohjois-Koreaa koskeva raportti sisälsi monia karmivia yksityiskohtia rikoksista ihmisyyttä vastaan. YK:n alaisena toimineen komitean puheenjohtaja Michael Kirby vertasi Pohjois-Korean nykymenoa läntiselle maailmalle turhankin tuttuun esimerkkiin: natsi-Saksan keskitysleireihin. – Toisen maailmansodan lopussa monet sanoivat: jos vain olisimme tienneet… Nyt kansainvälinen yhteisö tietää. Toimimattomuutta ei saa enää anteeksi sillä perustelulla, että emme tienneet, Kirby sanoi maanantaina.
YK arvioi vankileireillä olevan 80000 – 120000 vankia, mutta niillä on saattanut kuolla jopa satojatuhansia ihmisiä.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un pitäisi YK:n mukaan saada Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n eteen vastaamaan maassaan tapahtuneista rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisen oikeuden vastuukysymyksiin ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunut tutkija Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista ei usko nopeisiin ratkaisuihin. – En odota, että Kim raahattaisiin Haagiin vaan luulen, että (raportti) on jonkinlainen avaus tai alkusoitto. Nyt on tutkittu ensimmäistä kertaa näitä YK:n puolelta ja pyritään ehkä konkretisoimaan tilannetta muille maille.
YK:n turvallisuusneuvosto voi viedä asian ICC:n syyttäjänviraston tutkittavaksi. Päätöksentekoa hidastanee Kiina, joka neuvoston pysyvänä jäsenmaana voi veto-oikeudellaan estää kansainvälistä yhteisöä puuttumasta liittolaisensa Kimin valtakuntaan.
Jos ICC pääsee syyttämään Kim Jong-unia, hänestä tehdään pidätysmääräys. ICC on ollut tehoton panemaan täytäntöön pidätyksiään. Sudanissa vallan kaapannut presidentti Omar al-Bashir määrättiin pidätettäväksi jo 2009 eikä häntä ole edelleenkään otettu kiinni vaikka hän on vieraillut joissakin turvallisuusneuvoston jäsenmaissa. Toisaalta Kenian presidentti Uhuru Kenyatta on ollut oikeuden kuultavana. – Että ei kannata olla niin negatiivinen kehityksen suhteen. On tapahtunut myös edistystä! Vielä 80-luvulla ei olisi voinut kuvitella, että jonkin maan istuva päämies vastaa syytteisiin Haagissa, Creutz sanoo.
Natsi-Saksan tapahtumien tutkinta synnytti aikoinaan kansainvälisen rikosoikeuden ja toi tuomiolle holokaustin avainhenkilöitä. – Joskus joku varmasti joutuu vastuuseen Pohjois-Koreassakin, Creutz sanoo. – Tässä vaiheessa en usko, että raportti on kauhea pelote diktaattorille ja, että hän lähtee politiikkaansa muuttamaan, mutta pitää ajatella rikosoikeuden funktiota; sen tehtävä on näyttää, että me emme ikinä hyväksy tiettyjä asioita.