Ruotuväki 14/08, 14.8.2008
Tanja Tamminen – haastattelu
Moniongelmaisessa Kosovossa avustajien työ ei ole loppumassa kesken.
Kahtiajakautunut maa kärsii korruptiosta ja puutteellisista
instituutioista.
Kosovo, seitsemäs entisen Jugoslavian alueelta itsenäistynyt valtio, on edelleen moniongelmainen.
Maan yhteiskunta on kaukana länsimaisesta hyvinvointivaltiosta, minkä
lisäksi alueen itsenäisyys ei ole Serbian eikä Venäjän tunnustama.
Puolivuotias valtionalku ei ole vielä omillaan. Suunta on kuitenkin ylöspäin.
– Suhtaudun Kosovon tulevaisuuteen melko positiivisesti. Kansainvälinen
yhteisö saanee syksyllä vihdoin rivinsä järjestykseen ja
EULEX-operaation kuntoon, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tanja
Tamminen arvioi.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin Kosovon mission
lehdistöpäällikkö Elli Flén puolestaan pitää maan edistystä
vakuuttavana.
– Kun otetaan huomioon, että yhdeksän vuotta sitten lähdettiin
esimerkiksi poliisin ja oikeuslaitoksen osalta nollasta liikkeelle,
niin valtavasti on saatu aikaan, hän katsoo.
Flén kuitenkin muistuttaa samaan hengenvetoon, että Etyj ei ota kantaa siihen tulisiko Kosovon olla itsenäinen vai ei.
– Täällä on järjestetty vapaat ja hyvin onnistuneet vaalit, viimeksi
marraskuussa 2007. Poliisilaitos on olosuhteisin nähden hyvin toimiva.
Kaikki yhteiskunnan perusrakenteet ovat paikallaan: presidentti,
parlamentti, kunnallisvaltuustot ja pormestarit, hän jatkaa.
Kahtiajakautunut maa
Kosovon väestöstä yhdeksän kymmenesosaa koostuu albaaneista ja yksi
kymmenys serbeistä. Suhteet eri kansanosien välillä ovat konfliktien
jäljiltä kireät. Rauhanturvaajien suurimpia haasteita alueella on
turvata serbikohteiden koskemattomuus.
– Kosovon serbit eivät tunnusta itsenäisyyttä ja pyrkivät luomaan omia
hallintorakenteitaan, Kosovossa äskettäin vieraillut majuri Hannu
Teittinen kertoo.
Kosovo on jakaantunut itsenäistymisen jälkeen entistä selkeämmin
serbien hallitsemaan Pohjois-Kosovoon ja albaanien hallitsemaan
Kosovoon.
Pohjoisen serbit eivät halua olla osa itsenäistä Kosovoa, vaan osa
Serbiaa. Tästä osoituksena ovat välikohtaukset, joissa pohjoisen serbit
tuhosivat Serbian ja Kosovon välisiä rajapyykkejä.
Serbian hallitus kutsui tekoa lailliseksi.
– Kosovon keskushallinnolla ei ole mitään otetta pohjoisen serbeihin, eikä myöskään EU:lla, tutkija Tamminen toteaa.
Serbien ja albaanien välien korjaantuminen ei ole vielä näköpiirissä,
eikä Pohjois-Kosovon tilanteeseen ole odotettavissa nopeaa ratkaisua.
– Asia vaatii aikaa ja suoraselkäisyyttä. Ei saa alkaa liikaa
joustamaan. Serbit pitää saada ymmärtämään että heidän tulevaisuutensa
on itsenäisessä Kosovossa, Tamminen katsoo.
Tilanne maassa on etnisistä jännitteistä huolimatta rauhallinen verrattuna Afganistanin ja Tshadin tilanteisiin.
– Organisoitua etnisten ryhmien välistä väkivaltaa ei viime aikoina ole
esiintynyt. Väkivallanteot ovat olleet lähinnä paikallisisa
yksittäistapauksia. Rauhanturvaajia kohtaan väkivaltaa ei ole
kohdistunut, majuri Teittinen kertoo.
Korruptiota ja sähkökatkoksia
Elli Flén arvioi toipumisen 1990-luvun tapahtumista vievän
vuosikymmeniä. Kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla on korjattavaa, mutta
suurin institutionaalinen ongelma on oikeuslaitos.
– Pohjois-Kosovon serbialueilla ei ole ollut toimivaa
oikeusjärjestelmää sitten helmikuun, mikä on valtava ongelma, sillä
siellä kertyy rästiin suuri määrä oikeustapauksia. Ihmisoikeusongelmana
se on tikittävä aikapommi, hän katsoo.
Kosovon pulmat muistuttavat osin kehitysmaiden ongelmia: korruptiota ei
ole saatu kitkettyä, ihmiskauppa on yleistä, peruskoulutus ei ole
kunnossa ja maa kärsii sähkökatkoista ja vesipulasta.
EU rauhantekijänä
Tanja Tamminen katsoo Balkanin viimeaikaisen rauhoittumisen takana
olevan maiden halu liittyä EU-jäseniksi ja täyttää siihen vaadittavat
ehdot.
– EU-mahdollisuus on ollut suuri moottori vaikeissa uudistuksissa.
Ilman EU-tulevaisuuden mahdollisuutta Balkanin tilanne ei varmasti
olisi näin hyvä, Tamminen arvioi.
Hän kuitenkin varoittaa EU:n Balkan-politiikan hidastuneen viime aikoina.
– Kosovon kannalta on tärkeää, että Serbia pysyy EU-tiellä – Kosovon serbit kuuntelevat Belgradia.
Kosovon tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä Tamminen nostaa esille
talouden kehittämisen. Maa on tällä hetkellä yksi Euroopan köyhimpiä
alueita. Puolet asukkaista on työttöminä.
– Jotta rauha pysyisi maassa, taloudellinen kehitys on turvattava.
Maassa, jossa on 45 prosentin työttömyys, on hirveän helppoa saada
nuoriso kaduille, hän toteaa.