Krimin kriisissä korostuu puhelindiplomatia

Maaliskuun alussa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama keskusteli puolitoista tuntia puhelimessa virkaveljensä Vladimir Putinin kanssa.

Maratonpuhelu oli yksi lukemattomista puhelinkeskusteluista, joita maailman johtajat ovat käyneet Venäjän miehitettyä Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan.

Maaliskuussa Valkoinen talo tiedotti 19 kertaa Obaman puheluista toisten valtionpäiden kanssa.

Neljä näistä puheluista oli Putinin kanssa, toiset neljä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin. Myös Merkel on soitellut ahkerasti Putinille kriisin aikana, yhteensä viisi kertaa.

Vaikka nykyaikana käytössä on vaihtoehtoisia viestintämenetelmiä sähköpostista ja tekstiviesteistä videokonferensseihin, puhelin on säilyttänyt suosionsa valtionjohtajien keskinäisessä yhteydenpidossa.

”Suorilla henkilökohtaisilla kontakteilla on suuri symboliarvo tänäkin päivänä”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman johtaja Mika Aaltola.

”Etenkin konfliktien tapauksessa suorat suhteet ovat tärkeämpiä kuin moni kuvittelee.”

Suurvaltojen johtajien väliset puhelut ovat usein kaikkea muuta kuin suoria kahdenkeskisiä keskusteluita.

Uutissivusto Yahoo Newsin haastattelemien Valkoisen talon virkamiesten mukaan Obaman valmistautuessa puheluun hänelle tuodaan kansio, jossa on perustiedot keskustelukumppanista.

Puhelun aikana linjalla on yleensä myös tulkki, neuvonantajia ja sihteereitä, jotka kirjaavat puhelun kulun.

Puhelin on käytössä myös arkisessa valtioiden välisessä viestinnässä, kertoo ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hänen puhelimestaan löytyvät noin tusinan eurooppalaisen ulkoministerin numerot.

”Ulkomaisille kollegoilleni soitan useampia puheluita viikossa”, Tuomioja sanoo.

Useimmiten hän soittaa pohjoismaisille ulkoministereille.

”Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville olen yleensä laittanut ensin tekstiviestin.”

Puhelimessa sovitaan lähinnä tapaamisista tai keskustellaan tulevien aloitteiden taustoista, mutta päätökset tehdään virallisemmissa puitteissa.

”Viestintäteknologia on kehittynyt hurjasti, mutta kasvokkain tapaamista ei mikään korvaa.”

Krimin kriisin tiivis kansainvälinen puhelindiplomatia kertoo Tuomiojan mukaan tilanteen vakavuudesta.

”Tilanne on sellainen, että on ollut tarvetta pitää yhteyksiä mahdollisimman nopeasti ja laajasti”, Tuomioja sanoo.

Konfliktitilanteissa suora puheyhteys helpottaa tietojen vaihtoa. Johtajat pyrkivät tuomaan esiin omaa kantaansa ja selvittämään vastapuolen pyrkimyksiä.

Ensimmäinen suora yhteys Washingtonin ja Kremlin välille luotiin kylmän sodan aikana kriisitilanteiden ratkaisemiseksi. Vuonna 1963 avattu niin sanottu ”kuuma linja” Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen johtajien välillä ei ollut puhelinlinja vaan telekirjoitinyhteys.

Tutkija Aaltolan mukaan suora puhelindiplomatia on nykyaikana tärkeää mutta sen merkitystä ei pidä liioitella.

”Ei puhelimessa kovin radikaaleja asioita voida sopia eikä ohittaa tavanomaista politiikan valmistelua”, Aaltola sanoo.

”Valta puhuu muualla. Puhelimessa yritetään lähinnä antaa mieltä sille, mitä ollaan sanomassa ja tekemässä.”