Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kommentoi Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon neuvotteluasemia Kalevassa 28.8. Mosheksen mukaan Poroshenko voi neuvotella Vladimir Putinin kanssa rauhanteosta, muttei antautumisesta.
Petro Poroshenkolla on vahva
valtakirja kansalta mutta hän ei voi tehdä venäläisille myönnytyksiä
Itä-Ukrainassa.
Ukrainan ja Venäjän
presidenteillä on jotain yhteistä: Petro Poroshenko ja Vladimir Putin
harrastivat nuoruudessaan judoa.
Miehet painivat eri
painoluokissa, mutta tänä päivänä kumpaakin pidetään vahvana johtajana.
Venäjän ja Ukrainan politiikasta
hyvin perillä oleva Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes
varoittaa silti vetämästä yhtäläisyysmerkkejä miesten välille.
”He ovat täysin erilaisia
ihmisiä”, Moshes huomauttaa.
Myös miesten urakehitys
politiikan huipulle kulki erilaisia polkuja. Putin oli edeltäjänsä Boris
Jelsinin valitsema ja opettama.
Poroshenko sitä vastoin tuli
valituksi itsenäisenä poliitikkona, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa
ansiosta.
Poroshenko oli aluksi liikemies,
jonka menestys oli Ukrainan korruptoituneisiin oloihin suhteutettuna
”rehellistä bisnestä”. Se ei ollut mitään venäläisen kaasun jälleenmyyntiä.
Myös politiikassa hänet
marinoitiin tehokkaasti, kun hän oppi neuvottelemaan hyvin erilaisten
hallitusten ja poliittisten johtajien kanssa.
Mutta onko Poroshenko samalla
viivalla Venäjän johtajien kanssa?
Arkady Moshesin mielestä tämä
riippuu asiasta. Kaasutoimituksista voidaan neuvotella.
”Mutta on myös asioita, joista
hän ei voi tehdä mitään myönnytyksiä kuten jäätyneet konfliktit”, Moshes sanoo.
Tällä Moshes tarkoittaa sitä,
että Itä-Ukrainan tilanne jämähtäisi samanlaiseen ratkaisemattomaan tilaan kuin
Georgialle kuuluneet Abhasia ja Etelä-Ossetia tai Moldovalle kuulunut
Transnistria.
”Ukrainalaiset saavat
Itä-Ukrainassa päivittäin todisteita siitä, että heidän maansa on
venäläisjoukkojen miehittämä. Hyökkääjän kanssa ei neuvotella. Rauhanteosta
voidaan neuvotella mutta ei antautumisesta”, kuvailee Moshes ukrainalaisten
tuntoja.
Krimin menettäminen oli
Poroshenkolle varoittava esimerkki, koska Krimistä luovuttiin ilman taistelua.
Donetskissa ja Luhanskissa ei Ukrainalla presidentillä ole varaa tehdä samaa
virhettä.
Näin ollen pommitukset jatkuvat,
mikä ei tietenkään ole omiaan lisäämään armeijan ylipäällikön suosiota
Itä-Ukrainassa.
Suomessa asuva
ukrainalaissosiologi Arseniy Svynarenko ei silti usko, että Poroshenko olisi
pilannut pysyvästi maineensa Itä-Ukrainassa.
Poroshenkon hyväksyntä Itä-Ukrainassa
tulee riippumaan siitä, miten avustustyöt saadaan käyntiin ja miten paluu
rauhan oloihin sujuu, Svynarenko sanoo.
Koko Ukrainassa hänen
suosiolukunsa tulevat seuraamaan sitä, miten hyvin hänen vaalilupauksensa
toteutuvat. Tärkeimmät niistä olivat Svynarenkon mukaan korruption kitkeminen
ja talouden kuntoon saattaminen. Sodan oloissa Ukrainan talous on ollut
vapaassa pudotuksessa.
Poroshenko on ollut presidentin
virassa alle sata päivää. Tuoreita gallupeja hänen suosiokehityksestään ei ole.
Epäsuorana todisteena
Poroshenkon suosion säilymisestä on se, että puolueiden suosiomittauksissa
piikin ylöspäin saa puolueryhmittymä, jonka nimessä on mainittu Poroshenkon
nimi.
Kansansuosion selkänoja näkyi
vahvana itseluottamuksena, kun Poroshenko istuutui samaan pöytään Putinin
kanssa.
Fakta: Suklaa toi jättiomaisuuden
Petro Poroshenko syntyi 26.
syyskuuta 1965 Bolhradissa Odessan lähellä Ukrainassa.
Opiskeli taloustieteitä
Kiovassa. Ryhtyi yrittäjäksi 1990-luvun alussa.
Rikastui suklaan ja makeisten
kaupalla. Myöhemmin omistukseen tullut myös autotehtaita, laivanrakennustelakka
ja televisiokanava. Omistusten arvo ainakin miljardi euroa.
Ollut mukana politiikassa
2000-luvun alusta saakka useissa puolueissa. Toiminut lyhyen aikaa
ulkoministerinä ja kauppaministerinä.
Valittiin toukokuussa Ukrainan
presidentiksi vaalien ensimmäisellä kierroksella 54,7 prosentin ääniosuudella.
Naimisissa, neljä lasta.