Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi Venäjän-vastaisia talouspakotteita Ilta-Sanomissa 30.7. Aaltolan mukaan Venäjä saattaa reagoida dramaattisesti sitä vastaan tehtyihin toimiin.
Pakotteet: Tutkija
huolestui Putinin lähipiirin sotakommenteista.
Kuinka Venäjä vastaa
EU:n sille eilen määräämiin pakotteisiin, ja mitä tämä tarkoittaa Suomen
kannalta?
Tutkijat ja poliitikot olivat
vielä eilen varsin erimielisiä esimerkiksi energia-, ase- ja rahoitusaloja
koskeneiden toimien vaikutuksista. Ulkopoliittisen instituutin suurvalta- ja
turvallisuuspolitiikan tutkija Mika Aaltola pitää Venäjän
mahdollisia vastapakotteita varteenotettavana uhkana Suomen taloudelle
– Venäjä saattaa
reagoida dramaattisesti tällaisiin kehityssuuntiin. Totta kai se saattaa
puraista myös Suomeen, Aaltola sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa pakotteiden tarkoituksesta: ehkäistä Venäjän
Ukrainassa käyttämiä sotilaspoliittisia keinoja, joilla olisi vaikutusta myös
muihin naapurimaihin.
– Valintatilanne
on sellainen, jossa valittavana ei ole kovin monia hyviä vaihtoehtoja.
Pahimmat pelot liittyvät juuri Venäjän vastaamiseen sotatoimin. Aiemmin
päivällä brittiläinen talouslehti Financial Times uutisoi
presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin
kuuluvan henkilön jäätävästä kommentista liittyen Haagin välitystuomioistuimen
Venäjälle antamaan tuomioon energiayhtiö Jukosiin liittyvässä jupakassa.
– Eurooppaan on
tulossa sota. Uskotteko tosiaan, että tällä on mitään merkitystä, Putinia
lähellä oleva henkilö totesi lehdelle.
Aaltolan mielestä puheet kannattaa ottaa vakavasti.
– Tietysti se on
huolestuttavaa, jos tällaiset tiedot pitävät paikkansa. Se osoittaa tämän tilanteen
huolestuttavuuden, johon olemme Euroopassa joutuneet Venäjän muuttuneen
politiikan johdosta, Aaltola toteaa.
– Jos Putin päättää lisätä pöydällä panoksia, hän saattaa
käyttäytyä vastoin lännen odotuksia. Paineet ovat siellä kovat. Toivottavasti
tilanteen purkamiseksi kyetään löytämään parempia vaihtoehtoja, hän toivoo.
Aaltola kuitenkin korostaa, että sotapuheet viittaavat vain Itä-Ukrainan
kriisin ratkaisemiseen aseellisesti.
– Euroopassahan
on jo sota, sillä Itä-Ukrainan tilanne täyttää kaikki sodan tunnusmerkit, hän
sanoo.
EU:n eilen asettamia talouspakotteita Aaltola pitää melko
maltillisina.
– Tietysti
Venäjällä on se pelko, että kun näihin sektoripakotteisiin on lähdetty, niin
niitä voidaan laajentaa, hän sanoo.
Tehokkaimpana Aaltola pitää rahavirtoja patoavia finanssisanktioita.
– Venäjällähän
suurin pelko on pudota roskalainaluokkaan, joka estäisi suurten investointien
tekemisen venäläisiin kohteisiin.
Suomen kannalta niiden vaikutukset näkyvät lähinnä Venäjään liitettyjen
taloudellisten odotusten kariutumisena. Aaltola yhtyy pääministeri Alexander Stubbin (kok)
näkemykseen, jonka mukaan toimilla ei suoraan ole merkittäviä vaikutuksia
Suomen taloudelle.
– Mitään
järisyttävää muutosta jo hankalaan taloustilanteeseen tuskin on tulossa. Mutta
nähtäväksi jää, miten Venäjä vastaa vastapakotteillaan tai sotilaallisin
keinoin Ukrainassa.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka(kok.)
puolestaan kirjoitti blogissaan, että kun EU:n toimet iskevät Venäjän
talouteen, sillä on vaikutusta myös Suomeen.
– Joudumme
tasapainoilemaan sen välillä, mikä on moraalisesti ja oman turvallisuutemme
kannalta oikein ja mikä on parasta lyhyen tähtäimen taloudellisille eduillemme,
Toivakka kirjoitti.