Uutispäivä Demari, 2.7.2008
Venäjän Baltian-politiikka hiertää myös EU-suhteita.
Viron presidentin Toomas Henrik Ilveksen ulosmarssi
suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressista sunnuntaina
osoitti, että Viron ja Venäjän suhteet eivät ole juuri parantuneet.
Iives poistui kokouksesta tuohduttuaan venäläispoliitikon
puheenvuorosta. Duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja kritisoi
puheessaan venäläisvähemmistön asemaa Virossa.
Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto näkee tempauksessa jopa huvittavia piirteitä.
– Kokouksessa puhuttiin juuri vähemmistöjen asioista. Jos niistä ei saa puhua, onhan se hivenen koomista.
Aallon mielestä Ilveksen reaktio oli kuitenkin liioiteltu ennen muuta
siksi, ettei puhe edustanut Venäjän valtion virallista kantaa.
– Venäjä on presidenttivaltainen maa, ja nyt kyseessä oli duuman puhemiehen puheenvuoro.
Aalto sanoo, ettei Venäjän ulkopoliittisia linjoja pitäisikään etsiä
parlamentin eli duuman lausunnoista. Hänen mielestään Venäjä tosin
syyllistyy samaaan, kun se lukee Euroopan parlamentin lausuntoja EU:n
ulkopoliittisina kantoina. Europarlamentin ulkopoliittinen rooli on
todellisuudessa vähäinen.
– Tässä on väärinymmärryksiä puolin ja toisin, tahallisia tai tarkoittamattomia.
Venäjän ulkopolitiikka ristiriitaista
Venäjän ja Viron suhteet ovat olleet kireät viime vuoden
pronssisotilaspatsasta koskeneen kiistan jälkeen. Erityisesti Venäjä on
puuttunut Viron venäläisvähemmistön asemaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Sinikukka Saaren mukaan Venäjällä
on nyt varaa ärhennellä. Taloudellisen kasvun myötä se on aktivoitunut
ulkopolitiikassa uudella tavalla ja pyrkii voimistamaan asemaansa
maailmalla.
Venäjä satsaa nyt venäläisvähemmistöjen tukemiseen muuallakin entisen
Neuvostoliiton alueella. Se on mm. perustanut Venäläinen maailma
-rahaston, joka tukee venäjänkielisen vähemmistöjen järjestäytymistä
ulkomailla.
Venäjän uuteen ulkopolitiikkaan kuuluu myös länsimaiden
ihmisoikeusrikkomusten arvostelu. Se on huomauttanut Suomeakin
saamelaisten kohtelusta.
– Venäjä haluaa osoittaa, että lännellä ei ole yksinoikeutta kritisoida
sitä. Samalla se on kuitenkin sitä mieltä, että länsi ei saa puuttua
sen omiin, maan sisäisinä asioina pitämiin ihmisoikeus- ja
vähemmistöasioihin. Tämä on aika ristiriitaista.
Vuoropuhelu puuttuu
Keskustelu venäläisvähemmistöjen asemasta Baltiassa näyttää jumiutuneen
umpikujaan. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne muistuttaa
lähinnä kuurojen keskustelua.
– Ainekset keskustelun kääntämiseksi pois menneisyydestä ovat vähentyneet, Pami Aalto sanoo.
Aallon mukaan tilanne vaikuttaa jo EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin.
– Se heijastuu niihin jopa suhteettoman paljon, kun ottaa huomioon esimerkiksi Baltian maiden taloudellisen painoarvon.
Hänen mukaansa Viron taloussuhteet ovat jo kärsineet tilanteesta, sillä Viron merkitys kauttakulkumaana on pienentynyt.
Ratkaisua vuoropuhelun jouduttamiseksi pitäisi Aallosta etsiä
nimenomaan talouskysymysten kautta. Lisäksi yhteistyön sarkaa riittäisi
Itämeren alueen ympäristökysymyksissä.
Sinikukka Saaren mielestä kannattaisi myös miettiä, millä tavoin
venäläisvähemmistöä saataisiin oikeasti integroitua osaksi
yhteiskuntaa.
Saaren mukaan Virossa päätettiin esimerkiksi aikoinaan olla
panostamatta venäjänkielisen televisioaseman perustamiseen. Sen
seurauksena Viron venäjänkieliset seuraavat nykyisin pääosin venäläistä
mediaa.
– Venäläinen media taas uutisoi monista asioista aika toisella tapaa, hän toteaa.
– Kiintiötä on turha tuijotella. Pehmeillä, niin kutsutuilla sosiaalisilla metodeillakin voitaisiin saada paljon aikaan.