Presidentti Barack Obama on perinyt jättivajeen edeltäjältään George Bushilta. Sitten Irakin sodan 2003 velka on tuplaantunut.
”Jossakin vaiheessa veloista tulee Obaman velkoja”, toteaa ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Valtionvajekriisi antaa jo esimakua siitä, että presidentinvaalit tullaan käymään budjetin ja talouden ympärillä.
”Poliitikolla on hyvä olla demokraattinen sydän mutta republikaaninen lompakko.”
Aaltola odottaa, että republikaanien leiristä nousee ehdokkaaksi melko puhdasoppinen äärilaidan kulkija. Tällainen saattaisi olla pragmaattinen Tim Pawlenty, Minnesotan entinen kuvernööri. Hän on vasta esitellyt talousohjelman havitellen viiden prosentin kasvua.
Yhdysvaltojen vajeenhoitokulttuuri eroaa selvästi eurooppalaisesta. Kun EU:ssa koetaan, että muiden maiden pitää auttaa, niin Yhdysvalloissa luotetaan itsesäätelyjärjestelmään. ”Markkinaehtoisuus toimii. Siellä ei pelätä tartuntaa”, sanoo Aaltola.
Niinpä nyt kun myös osavaltiot painivat rahavaikeuksissa, palkka- ja muita menoja leikataan radikaalisti. Kaliforniassa on jopa suljettu vankila ja päästetty vangit vapaaksi.
Toisaalta on amerikkalainen myös eurooppalaisia valmiimpi liikkumaan työn perässä. Jos jollakin alueella menee hyvin, se vetää – kuten Pohjois-Dakota öljyesiintymineen – nopeasti muuttajia puoleensa.