Kylmän sodan kaikuja

Venäläislehti Kommersantin mukaan Venäjä haaveilee avaavansa uudelleen yhden tärkeimmistä vakoiluasemistaan. 250 kilometrin päässä Yhdysvaltain eteläisimmästä pisteestä, Floridan Key Westistä sijaitseva Lourdesin radiotiedusteluasema suljettiin elokuussa 2002 presidentti Vladimir Putinin käskystä.

Kuuba oli Neuvostoliiton liittolainen kylmän sodan aikana ja vakoiluasema rakennettiin 1964 Kuuban ohjuskriisin jälkeisenä aikana. Sen päätehtävä oli kuunnella Yhdysvaltain ja Euroopan välistä radio- ja viestiliikennettä. Neuvostoliitto, ja sittemmin Venäjä, sai sen kautta jopa 75 prosenttia kaikesta keräämästään tiedustelutiedosta.

Vakoiluasema suljettiin Yhdysvaltoja 2001 kohdanneen syyskuun 11. päivän terrori-iskua seuranneena hyvän tahdon eleenä. Tuolloin Venäjä halusi osoittaa tukeaan Yhdysvalloille terrorisminvastaisessa sodassa. Nyt ajat ovat muuttuneet.

Presidentti Putin vieraili Kuubassa viime viikolla osana Latinalaisen Amerikan kiertuettaan. Kommersantin mukaan päätös vakoiluaseman uudelleen avaamisesta tehtiin samalla matkalla.

AFP:n mukaan sekä Venäjän puolustusministeriö että Venäjän armeijan ylin johto kieltäytyivät eilen vahvistamasta tietoa.

Asema on sulkemisensa jälkeen toiminut 2004 vuodesta Havannan yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen käytössä.

Omista laillisista oikeuksistaan ja paikastaan kansainvälisessä yhteisössä kamppailevalle Venäjälle (vakoiluasema) olisi yhtä arvokas kuin Neuvostoliitolle, kommentoi Venäjän entinen ulkomaan tiedustelun johtaja Vjatsheslav Trubnikov Kommersantille eilen.

Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspuron mukaan kylmän sodan aikaisen vakoiluaseman avaamisella olisi ennen kaikkea näytösarvo. Ukrainan tilanteen myötä railo Venäjän ja lännen välillä on leventynyt ja syventynyt. Kangaspuron mukaan Venäjä hakee keinoja vastata siihen, että Nato ja Yhdysvallat ovat lisänneet läsnäoloaan sen omilla rajoilla.

– Kyllä tämä tuo kylmän sodan aikaisia mielikuvia. (Aseman) oikean merkityksen voi kyseenalaistaa nykyisten tarkkojen vakoilusatelliittien aikana. Samoin kuin Venäjän kyvyn käyttää sotilastukikohtia maailmalla. Tämä kertoo tietysti, minkälainen tilanne on, Kangaspuro sanoi IS:lle.

Myös Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola näkee Yhdysvaltain rajoilla olevan vakoiluaseman mahdollisessa avaamisessa välinearvoa.

– Se on aika pitkälti symbolinen teko, jolla Venäjä haluaa palautella positioitaan. Maailma on siinä suhteessa muuttunut, että sillä ei ole siihen täysin resursseja tai kykyä, mutta Putinille nämä symbolit ja vallan kieli ovat itse tarkoitus.

– Kun tukikohta aikanaan suljettiin, siinä korostettiin kylmän sodan loppua, ja tämä liike korostaa venäläisessä retoriikassa jonkinlaisen vastakkainasettelun paluuta, sanoi Aaltola.

Venäjältä vastalahja

Kuuban kannalta vakoiluaseman palauttaminen toimintaansa voisi olla hyvä neuvottelukortti Yhdysvaltojen kanssa. Maa on ollut Yhdysvaltojen kauppasaarrossa Kuuban vuoden 1962 ohjuskriisistä alkaen. Kuuban kannalta kauppasaarron poistuminen olisi hyvä vaihtoehto, koska se avaisi markkinat vauraaseen naapurimaahan.

Mika Aaltola ei näe kauppasaarron poistuvan ihan pian. YK:ssa on yritetty äänestää kauppasaarron poistamisen puolesta jo 16 vuotta, mutta esitykset ovat aina kaatuneet USA:n vastustukseen.

Venäjän hivuttautuminen USA:n rajoille saattaa antaa uutta perspektiiviä.

– Siinä osoitetaan muulle maailmalle, että Venäjällä on intressinsä myös Yhdysvaltojen lähipiirissä kuten sillä on Venäjän lähialueilla.

Venäjälle Kuuba on mieluisa – ja harvinainen – liittolainen.

– Venäjällä ei juuri liittolaisia ole. Kuuba tarjoaa jonkinlaisen liittolaisen, joka omista syistään haluaa saada neuvotteluvaltteja Yhdysvaltojen suuntaan ja sallii tällaisen tukikohdan.

Venäjän houkutin Kuuballe oli Neuvostoliiton aikaisten velkojen anteeksi antaminen.