Lavrov on Putinin ulkopoliittinen nyrkki
Helsingin Sanomat
Heikki Aittokoski

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kommentoi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin asemaa Helsingin Sanomissa 10.6.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa, mutta kuka Suomessa vierailee?
Lavrovissa tavallaan ruumiillistuvat presidentti Vladimir Putinin 2000-luvun pyrkimykset: Venäjän vakaus ja suuruus.
Vakaus tarkoittaa 64-vuotiaan Lavrovin kohdalla sitä, että hän on nyky-Venäjän ylivoimaisesti pisimpään palvellut ulkoministeri. Hän aloitti tehtävässään keväällä 2004.
Venäjän suuruus tarkoittaa Lavrovin kohdalla sitä, että hän pelaa kansainvälisillä areenoilla kovaa.
“Venäjän valtio on hänen uskontonsa”, vihjasi yhdysvaltalainen toimittaja Susan B. Glasser keväällä 2013 Foreign Policy -lehdessä.
Glasserin syväluotaus on perusteellisimpia Lavrovista laadittuja. Artikkelissa kerrotaan, kuinka Yhdysvaltain ulkoministerit yksi toisensa jälkeen – etenkin Condoleezza Rice ja Hillary Clinton – ovat päätyneet ottamaan Lavrovin kanssa kovaa yhteen. Tämä on tilanne, jota Venäjän pienten naapurimaiden ulkopoliitikot tapaavat kartella.
Sergei Viktorovitš Lavrov on neuvostokasvatti. Hän syntyi Josif Stalinin diktatuuriin ja aloitti pitkän uransa karriääridiplomaattina Leonid Brežnevin Neuvostoliitossa.
1970-luvulta on peräisin Lavrovin kieliarsenaalin kuriositeetti. Nuori diplomaatti oli pitkään Sri Lankassa, ja Venäjän ulkoministeriön mukaan hän osaa singaleesia.
Lavrov puhuu myös erinomaista englantia ja ranskaa. Hän oli Venäjän YK-suurlähettiläs vuosina 1994–2004.
1990-luvulla Neuvostoliitto oli juuri luhistunut ja Venäjä heikkouden tilassa. Tämän korjaaminen on ollut putinilaisen politiikan ja siten myös Lavrovin työn johtotähti.
Ennen Ukrainan kriisiä Venäjä ja länsivallat olivat törmäyskurssilla ennen kaikkea Syyrian sisällissodasta.
Venäjä on veto-oikeutensa turvin estänyt johdonmukaisesti YK-päätöslauselmat, joilla tuomittaisiin Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinto.
Lavrov lienee tuskin koskaan saanut niin riemukasta vastaanottoa kuin helmikuussa 2012 Damaskoksessa, kun tuhannet Assadin kannattajat ottivat hänet vastaan Venäjän liput hulmuten.
Lavrov on Putinin nyrkki kansainvälisillä areenoilla.
“Hän on avainhenkilö ulkopolitiikan päätösten toimeenpanossa”, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkadi Mošes.
Lavrov on toteuttajana kovapintainen. Ukrainan konfliktin aikana hän on syyttänyt milloin Yhdysvaltoja Ukrainan “puskemisesta veljessotaan”, milloin Euroopan unionia geopoliittisesta rohmuamisesta.
“Euroopan unioni yrittää tosiasiallisesti luoda etupiiriä”, Lavrov muotoili helmikuussa.
Yleisen käsityksen mukaan Lavrov ei kuitenkaan kuulu Putinin sisäpiiriin.
Toisin kuin Suomessa, ulkoministeri ei Venäjällä ole aktiivipolitiikko vaan nimenomaan toteuttaja.
“Venäjän poliittisessa kulttuurissa virkamiesten ei odoteta esittävän henkilökohtaisia näkemyksiään”, Mošes luonnehtii.
Yhdeksi esikuvistaan Lavrov on nimennyt Aleksandr Gortšakovin (1798–1883). Ruhtinas Gortšakov oli Venäjän ulkoministerinä neljännesvuosisadan, ja valtakunta oli suuri.
Siihen kuului myös Suomen suuriruhtinaskunta.