Kiinalaisten halvat urakkatarjoukset ja rahoitusratkaisut herättävät Euroopassa huolta, että heidän tavoitteensa ovat enemmän geopoliittisia kuin taloudellisia.
Saksan teollisuuden kauppaa Itä-Euroopassa edistävä organisaatio Ost- Ausschuss varoittaa Euroopan Unionia kiinalaisen halvan rahan seurauksista.
Järjestön mukaan kiinalaisilta saatava edullinen rahoitus vähentää Serbian, Valko-Venäjän ja Ukrainan tarvetta lähentyä eurooppalaista talouden ja demokratian mallia ja hakea Euroopan Unionin jäsenyyttä. Romaniassa ja Bulgariassa puolestaan voi talouden siirtymävaihe pitkittyä ja Brysselin vaikutusvalta heikentyä.
Saksalaisten tuoreessa raportissa kerrotaan esimerkiksi Lodzin ja Varsovan välisen moottoritiehankkeen tarjouskilpailusta, jonka kiinalaisyhtiö voitti alittamalla toiseksi jääneen tarjouksen kolmanneksella. Serbiassa puolestaan kiinalaiset voittivat Belgradin 170 miljoonan euron sillanrakennusurakan, kun kiinalaispankilta järjestyi pitkäaikaista lainaa 145 miljoonaa euroa selvästi alle markkinakoron.
Kiinan tuntija Matti Nojonen Ulkopoliittisesta instituutista pitää saksalaisväitteitä alihinnoittelusta periaatteessa mahdollisena, vaikka hän arveleekin raportin tekijöillä olevan asiassa poliittista agendaa.
Nojosen mielestä on kuitenkin väärin puhua vain yhdestä kiinalaisesta sijoitusstrategiasta. Pitää tehdä selkeä ero strategisen sektorin investointien ja muiden investointien välillä. Kiinan strateginen sektori on hyvin lähellä keskushallinnon intressejä, mutta suurin osa ulkomaille sijoittavista kiinalaisyrityksistä ei ole missään tekemisissä keskushallituksen kanssa.
Keskushallituksen geopoliittisia intressejä saattaa olla strategisen sektorin yritysten sijoitusten taustalla, mutta Nojosen mukaan sekään ei aina pidä paikkaansa. Esimerkiksi Afrikasta ostettu öljy ei päädykään täydentämän Kiinan strategisia varantoja, vaan valtionyritykset myyvät sitä vastoin keskushallituksen toivetta maailmanmarkkinoilla, koska saavat siitä paremman hinnan.
Ei mikään yhdestä aineesta tehty järkäle
Nojonen moittii median ja ihmisten mielikuvaa Kiinasta monoliittisena, yhdestä aineesta tehtynä toimijana, jossa puolueella on rajoittamaton valta.
– Minun mielestäni olisi viimeistään jo nyt aika keskustella siitä, että Kiina itse asiassa ei ole sitä, vaan se on hajanainen toimija, jossa yritykset toimivat markkinavetoisesti, Nojonen sanoo.
Toisaalta hän muistuttaa, että meidän on vaikea hahmottaa, milloin strategisen sektorin yritykset oikeasti toteuttavat keskushallituksen politiikkaa. Isotkin yhtiöt ovat osittain itsenäisiä, mutta ne eivät ole läpinäkyviä, kuten eivät kilpailusyistä ole muutkaan kansainväliset yhtiöt.
Kiina alkaa Nojosen mukaan yhä enemmän toimia kuin mikä tahansa suurvalta, jolla on multikansallisten yritysten kautta toteutettavia strategisia intressejä. Toisaalta intressit ovat hajanaisia, eikä maa kykene niitä aina kontrolloimaan.
Nojonen painottaa, että kaikista suurin virhe on puhuminen yleensä vain kiinalaisista.
– Tämän saman periaatteen mukaan meidän pitäisi ajatella, että jokainen kiinalainen ravintola Helsingissä on kiinalaisella rahalla perustettu ja osa Kiinan keskushallituksen strategiaa.
Velkakirjojen ostamisessa selkeä strategia
Aiemmin tässä kuussa Kreikassa vieraillut Kiinan pääministeri Wen Jiabao kertoi Kiinan ostavan lisää Kreikan valtion velkakirjoja. Lisäksi Kiina perustaa Wall Street Journalin mukaan 5 miljardin dollarin rahaston, jotta kreikkalaisten varustamot voisivat ostaa kiinalaisia laivoja.
Velkakirjojen ostamisessa on Nojosen mukaan kiinalaisilla selkeä strategia, onhan toiminta suoraan Kiinan keskuspankin alaisuudessa. Kreikan ja Espanjan papereiden ostamisen taustalla voidaan Nojosen mukaan olettaa olevan Kiinan pyrkimys vähentää pikkuhiljaa riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista.
Muita välittömiä poliittisia motiiveja on Nojosen mukaan vaikea hahmottaa. Velkakirjojen ostaminen on varhaisessa vaiheessa, eikä tiedetä, miten maa käyttää tätä valtaansa suhteessa Kreikkaan tai Espanjaan tai Euroopan Unioniin.
Nojonen arvioi kuitenkin, että mitä enemmän Kiina investoi ja sitoutuu globaalisti, sitä vaikeampi maan on lähteä kansainvälisiin konflikteihin, koska maan omat edut kärsisivät siitä.