Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi 7.6. Itämeri-foorumin tilaisuudessa Turussa Itämeren turvallisuusuhkia.
OIKAISU 9.6.2012 lehdessä
Turun Itämeri-foorumia käsitelleessä jutussa TS 8.6. oli virhe. Venäjän roolista yhteisten asioiden käsittelyssä ei puhunut Nord Stream AG:n Tapio Pekkola, vaan eräs toinen foorumin osanottaja.
Itämeren alueen tulevaisuus vaatii uusia, luottamusta lisääviä avauksia Euroopan unionin ja Venäjän suhteissa.
– Nykyisin kaikilla Itämeren yhdeksällä rantavaltiolla on jollakin tavalla ongelmalliset suhteet Venäjään, totesi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola torstaina Turussa alkaneessa Itämeri-foorumissa.
Keskustelussa perättiinkin mallia, jolla yhteistyö saataisiin pelaamaan.
– Muuten asiat ovat koko ajan Venäjän käsissä. Se vetää keskustelua, tekee aloitteet ja viime kädessä myös ratkaisut. Muut voivat olla yhtä mieltä, mutta jäävät sitten odottamaan, mitä Venäjä sanoo, suomi kaasuputkiyhtiö Nord Stream AG:n lupa-asioista vastaava johtaja Tapio Pekkola.
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin johtokunnan puheenjohtaja Henrik Lax totesi EU:n epäonnistuneen Venäjän kohtaamisessa tavoitteellisen yhteistyön saamiseksi eri alueilla. Syynä on yhteisen arvopohjan puute. Se ruokkii epäluuloa ja vaikeuttaa kestävien suhteiden rakentamista.
Laxin mukaan Venäjä on kavahtanut sitoutumista pitkäaikaisiin yhteistyökuvioihin, koska pelkää niiden kaventavan maan itsenäistä päätöksentekoa.
– Näin ulkosuhteet on nähty pikemminkin nollasummapelinä, oman yksipuolisen edun tavoitteen välineenä, eikä koko Euroopan unioniakaan ole aina kelpuutettu sopimuspuoleksi. On suosittu kapea-alaisempien maakohtaisten tai yritystason sopimusten solmimista.
Laivaliikenne todellisin uhka
Ympäristöministeri Ville Niinistö muistutti kuitenkin, että esimerkiksi Luga-joen päästöasiassa kansainvälinen yhteistyö toimi.
– Vaikka näytteenotossa oli omat ongelmansa, fosforitehdas on aloittanut suomalaisen John Nurmisen Säätiön kanssa yhteistyön, jonka tuloksena päästöt ovat jo vähentyneet merkittävästi. Kysymys on 1 000 tonnin vuotuisesta päästöstä, eli isoissakin pistepäästöissä voidaan kansainvälisellä yhteistyöllä saavuttaa tuloksia, Niinistö totesi.
Itämeren turvallisuustilanteen parantamisessa tärkeintä ovat Pohjois-Euroopan vakaus ja laivaonnettomuuksien ehkäisy.
– Suurimman ja todellisimman uhan Itämerellä tuottaa suhteellisesti maailman vilkkain laivaliikenne, joka painottuu erityisesti kapeaan Suomenlahteen. Esimerkiksi vakavan öljyturman vaikutus alueen ympäristöön olisi katastrofaalinen. Itämeren öljyntorjuntakapasiteetti on riittämätön suuren turman sattuessa, Aaltola totesi.
Ympäristönäkökulmasta on kyseenalaistettu myös Nord Stream -kaasuputkea, mutta putkiyhtiö näkee sen tiivistävän yhteistyötä ja tuottavan lisää vakautta alueelle.
Sodan tai väkivaltaisen konfliktin uhka alueella on Aaltolan mukaan pieni.
– Arctic Sea -aluksen kaappaaminen Etelä-Ruotsin edustalla heinäkuussa 2009 osoitti kuitenkin, että jotain voi tapahtua.