Maanpuolustus ei ole kielipolitiikkaa
Helsingin Sanomat

HS – Mielipide – 21.4.2011 – 4370 merkkiä – 1. painos


Maanpuolustus ei ole kielipolitiikkaa


“Edes vaalimenestys ei anna kenellekään oikeutta vähentää maamme puolustuksen uskottavuutta henkilökohtaisen kielipolitiikan takia.”


Uskottava puolustus on Suomen turvallisuuspolitiikan ydinajatus. Suomella pitää olla uskottava puolustus. Se, miten uskottavuutta mitataan, on ollut jatkuva haaste sekä puolustusvoimille että poliittisille päättäjille.


Kansalaisten mielestä uskottavaan puolustukseen vaikuttaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaisten tutkimusten mukaan 7-9 eri tekijää. Tekijä, joka usein jää huomioimatta, on kuitenkin ehkä se tärkein: näkevätkö muut maat meidän puolustuksen ja puolustuspoliittisen päätöksentekomme uskottavana? Ulkoinen uskottavuus on se tekijä, joka nostaa Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen tai muun sotilaallisen painostuksen kynnystä.


Kun ulkomaiset sotilasasiamiehet arvioivat Suomen puolustusta ja sen uskottavuutta, he käyttävät monia samoja mittareita kuin me suomalaiset: puolustusmateriaalin laatu ja määrä, koulutuksen taso, kyky toimia eri taisteluolosuhteissa ja eskaloida toimintaa tarpeen vaatiessa. He arvioivat myös puolustuksemme tulevaisuutta: miltä se näyttää vuosikymmenen tai kahden kuluttua.


Tätä arviota tehdessä pitää yllä olevat mittarit ottaa huomioon, mutta myös poliittinen päätöksenteko. Se, millä perusteilla ja mistä syistä turvallisuuspolitiikkaan liittyvät päätökset tehdään, kertoo alan ammattilaiselle paljon siitä, mitkä edellytykset Suomella on ylläpitää uskottavaa puolustusta.


Perussuomalaisten Jussi Niinistölle on jo sovitettu puolustusministerin takkia, mutta hänen viimeaikaiset lausuntonsa viittaavat siihen, että uskottava maanpuolustus ei olisi hänen päätöksenteossaan keskeisellä sijalla. Kaikki sotilasasiamiehet ja -naiset, jotka ovat lukeneet Ylen uutisen (20.4.), jonka mukaan Dragsvikin varuskunta on ainoa, jonka Jussi Niinistö voisi nähdä lakkautettavan, voivat hyvillä mielin kirjoittaa kotimaihinsa, että Suomen puolustuspolitiikkaa ohjaa tulevaisuudessa mahdollisesti kielipolitiikka.


Niinistö väitti, että Uudenmaan Prikaatin olemassaololle on vain kielipoliittisia perusteluja. Tosiasiat puhuvat aivan toista.


Dragsvikin varuskunta on yksi puolustusvoimiemme tehokkaimmista yksiköistä. Siellä 1,3 prosenttia kantahenkilökunnasta kouluttaa 4,8 prosenttia varusmiehistä. Kantahenkilökunnan määrä suhteutettuna koulutettujen joukkojen määrään on pieni. Koulutuksen laatu on kuitenkin kiitettävällä tasolla, ja sieltä valmistuvat osastot ovat erittäin tärkeitä Suomen puolustuksen kannalta. Ehkä juuri tästä syystä kaikki prikaatiin haluavat eivät edes sinne pääse vaan joutuvat odottamaan vuoroaan.


Väitteet siitä, että prikaati voitaisiin korvata pataljoonalla Upinniemessä, ovat täyttä lumetta. Uudenmaan Prikaatissa koulutettavat osastot, eli rannikkojääkärit, rannikko-ohjusjoukot ja muut rannikon erikoisolosuhteisiin koulutetut sotilaat, ovat “rannikon lukko”: mereltä ei nousta maihin näiden joukkojen ansiosta.


Puolustusvoimien omilla verkkosivuilla prikaatia kutsutaan Suomen kansallisimmaksi joukko-osastoksi, koska prikaatissa palvelevat hakeutuvat sinne ympäri maata. Syitä tähän on monia: koulutuksen monipuolisuus, ainutlaatuisen haastavat toimintaolosuhteet rannikolla, halu oppia ja parantaa ruotsin kieltä (noin 15 prosenttia Dragsvikissä palvelevista pitää suomea itselleen vahvempana kielenä) ja kiinnostus kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita kohtaan. Dragsvikissä nimittäin koulutetaan kansainväliseen yhteistoimintaan erikoistuneita ATU-joukkoja, jotka ovat yhdessä ruotsalaisten rannikkojääkärien kanssa harjoitelleet muun muassa Suomen rannikolla tapahtuvaa puolustusvoimiemme tärkeimpään tehtävään liittyviä toimia.


Työni puolesta keskustelen Suomen turvallisuuspolitiikasta monien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa, ja asiaan perehtyneet ovat lähes yksimielisiä siitä, että Uudenmaan Prikaatin poistaminen ja Dragsvikin varuskunnan lakkauttaminen laskisivat Suomen puolustuksen uskottavuutta. Edes vaalimenestys ei anna kenellekään oikeutta vähentää maamme puolustuksen uskottavuutta henkilökohtaisen kielipolitiikan takia.


CHARLY SALONIUS-PASTERNAK TUTKIJA


ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI