Kun Yhdysvallat hyökkäsi keväällä 2003 Irakiin Saddam Husseinin hirmuhallintoa vastaan, länsimaissa sodanvastaiset mielenosoitukset keräsivät jopa satojatuhansia ihmisiä.
Kansainvälinen rauhanliike on protestoinut Yhdysvaltain hyökkäystä vastaan myös muun muassa viimeksi hyökkäyksen viisivuotispäivänä. Myös diktaattorin teloitusta vastustettiin äänekkäästi.
Todennäköisesti ainakin osin sodanvastaisen kansalaismielipiteen vuoksi Bushin hallinto ei ainakaan toistaiseksi ole laajentanut hyökkäystään roistovaltioina pitämiinsä Irakin naapureihin Iraniin ja Syyriaan.
Venäjä hyökkäsi tämän vuoden elokuussa Georgiaan ja pitää edelleen hallussaan vastoin kansainvälistä oikeutta kahden itsenäiseksi julistamansa Georgian maakunnan sekä muita osia maasta ”puskurivyöhykkeiksi” näille maakunnille.
Venäjän iskut surmasivat myös siviilejä ja tuhosivat Georgian infrastruktuuria. Venäjän miehittämillä alueilla on myös raportoitu etnisistä puhdistuksista.
Koko Georgian sodan ajan rauhanliike ei ole pitänyt Länsi-Euroopassa tai Yhdysvalloissa mitään ääntä rauhan puolesta. Tämä herättää joukon kysymyksiä kansalaislähtöisen läntisen rauhanliikkeen tilasta ja motiiveista:
Mihin rauhanliike on kadonnut? Miksi liike oli aktiivinen Irakin muttei Georgian sodan kohdalla?
Oliko Irakin kohdalla kysymys sittenkin enemmän Yhdysvaltojen kuin itse sodan vastustamisesta?
Jos viimeinen kysymys pitää paikkaansa, jättikö rauhanliike tuomitsematta Venäjän hyökkäyksen vain sen vuoksi, että Yhdysvallat tuomitsi sen?