Mistä Venäjän voimannäytöissä on kyse?

Ilta-Sanomat

Tero Karjalainen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoivat Itämeren turvallisuustilannetta Ilta-Sanomissa 3.11. Salonius-Pasternakin mukaan Venäjän hallitsematon ilmatilaloukkaus Nato-maahan ei ole todennäköinen, mutta mahdollinen riski. Aaltolan mukaan Venäjä laskee, että liittoutumattomat maat hakevat mieluummin sopuisampaa linjaa kuin että ne lähtisivät korottamaan puolustusmäärärahoja ja liittymään Natoon.

Venäjä on esitellyt sotilasmahtiaan laajalla rintamalla viime aikoina. Pelkästään viime viikolla nähtiin muun muassa pommikone, hävittäjiä ja ohjuskoe.

Tiistaina maa ilmoitti perustavansa arktiselle alueelle 13 sotilaslentokenttää ja kymmenen tutka-asemaa ”kutsumattomia vieraita varten”.

Sotilasliitto Nato puolestaan tiedotti havainneensa vuorokauden aikana neljä eri ryhmää venäläisiä sotilaskoneita Euroopan ilmatilassa.

– Venäjä koettelee jatkuvasti Naton rajoja. Se mikä itseäni pelottaa eniten tässä vaiheessa on se, että hallitsemattomasti joku astuisi yli sellaisen rajan, mihin Natossa on jo ennalta päätetty reaktio, globaalin turvallisuuden tutkimusohjelman vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista kommentoi havaintoa IS:lle perjantaina.

Salonius-Pasternak jatkoi, ettei pidä rajanylitystä todennäköisenä vaan ennemminkin mahdollisena riskinä. Esimerkistä käy liian pitkäksi Naton silmissä venähtävä ilmatilanloukkaus, johon tulee voimakas vastareaktio.

Perjantaina Britannian ilmavoimien hävittäjät kävivät tunnistamassa venäläisen Tupolev Tu-95 -pommikoneen, joka lähestyi maan ilmatilaa.

Jo lauantaiaamuna Venäjä testasi mannertenvälistä ohjusta Arkangelin lähellä, noin 400 kilometrin päässä Suomesta.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola summasi sunnuntaina IS:lle, että kyseessä on Venäjän pyrkimys yleisen mahdin näyttämiseen ja lännen puolustuksen testaamiseksi. Se pyrkii myös osoittamaan läntisten maiden puolustusten heikkouden ja saattamaan sen jopa naurunalaiseksi, kuten Ruotsin sukellusvenejahdissa. Päänäyttämö sijaitsee tällä hetkellä kuitenkin Ukrainassa.

– Eihän tämä kylmän sodan asetelmista poikkea, eikä siitä, miten mahtia on yleensä historiassa näytetty. Mutta tässä tilanteessa se on yllättävää ja kylmän sodan jälkeen tapahtuneena muutoksena hätkähdyttävää, Aaltola sanoi IS:lle eilen.

Aaltolan mukaan sotilaallisen heikkouden osoittaminen voi aiheuttaa Suomessa ja lännessä kyvyttömyyttä laittaa asioita kuntoon.

– Venäjä laskee niin, että maat hakevat mieluummin sopuisampaa linjaa kuin, että ne lähtisivät korottamaan puolustusmäärärahoja ja liittymään Natoon.

Kylmän sodan paluussa Aaltola ei kuitenkaan vielä puhu, vaikka hän ennakoi Venäjän käyttäytyvän tulevaisuudessa sotilaallisesti entistä aktiivisemmin.

– Historia ei sellaisenaan toista itseään. Tässä on muutakin tapahtunut, kuten taloudellisten sanktioiden asettaminen. Venäjä on kaukana siitä, mitä Neuvostoliitto aikoinaan oli. Venäjän mahti ei ole niin kummoista.