Näin saatiin varma Kyllä
Ilta-Sanomat
Jari Alenius

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik kommentoi Itä-Ukrainan tilannetta Ilta-Sanomissa 12.5.
Itä-Ukrainan
itsehallintoäänestykset vietiin läpi väärennösepäilyjen ja kaaoksen keskellä.
Tutkija pelkää umpikujan pahenevan.
Itä-Ukrainan eiliset itsehallintoäänestykset olivat eilen vielä kesken, kun Donetskin alueen venäläismieliset kapinalliset jo ilmoittivat perustavansa sen seurauksena omat hallintoelimet ja asevoimat.
Kyllä-äänten voitosta ei ollut alunperinkään epäselvyyttä separatistien vaalinäytöksessä. Illalla julistettujen ensimmäisten tulosten mukaan Donetskin alueella 89 prosenttia äänestäneistä kannatti itsenäisyyttä.
Venäläismielisten uhon uskotaan kasvavan onnistuneen äänestyksen jälkeen.
Kiovan keskushallinnon “laittomaksi farssiksi” tuomitsemat äänestykset vietiin läpi sekavissa olosuhteissa, joissa vaalivilpille oli hyvät edellytykset.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Kristi Raikin mukaan oli selvää, että äänestykset olivat laittomia ja vilpillisiä. Niillä oli kuitenkin iso merkitys.
– Entistä pahempaan umpikujaan mennään, Raik kommentoi Ukrainan tilannetta IS:lle.
– Tuloksella ei ole merkitystä, koska se voi olla mitä vain. Tämä kuitenkin osoittaa, että liikkeellä oli ihmisiä, jotka kannattavat separatisteja.
Länsimaiden jyrkkä tuomio äänestyksille ei häirinnyt venäläisseparatisteja kannattaneita hetkeäkään. Vaikka kaikki eivät tukeneetkaan alueiden liitosta Venäjään, moni äänestäjä oli liikkeellä protestoidakseen Kiovan keskushallintoa vastaan.
– Haluamme elää vapaassa maassa, kiteytti 20-vuotias opiskelija
Zhenja Denjesh tuntojaan Mariupolissa Reutersille.
Kun häneltä kysyttiin, mitä hän uskoo äänestyksen jälkeen tapahtuvan, nuori nainen vastasi:
– Sota jatkuu.
Mikä oli äänestysten merkitys?

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Kristi Raikin mukaan ne osoittivat, että
Kiovan keskushallinto ei enää kontrolloi alueita.


– Se on nyt selvää. Kukaan alueilla ei
enää uskalla puhua keskushallinnon puolesta, koska silloin asettaa itsensä
vaaraan, Raik sanoi eilen
IS:lle.
Äänestysten jälkeen venäläisseparatistit
voivat vaatia ääntään paremmin kuuluville ja pyrkiä neuvotteluihin Ukrainan
ja/tai Venäjän kanssa.

Mikä on venäläisseparatistien todellinen
kannatus?

Alueella tehdyissä puolueettomissa mittauksissa
itsenäistymistä Ukrainasta on kannattanut korkeimmillaan vain 30 prosenttia
väestöstä, useimmiten vähemmän. Eiliset äänestykset osoittavat, että
venäläisseparatisteilla on kannatusta, mutta juuri muuta johtopäätöstä niistä
ei voi vetää.


– Alueella on hiljainen enemmistö ihmisiä,
jotka eivät tue toisaalta Kiovan hallintoa, mutta eivät myöskään separatisteja,Raik toteaa.


Luisuuko tilanne kohti
sisällissotaa?
Veriset yhteenotot Ukrainan armeijan ja
separatistien välillä todennäköisesti jatkuvat eikä siviiliuhreiltakaan
vältytä. Tutkija ei kuitenkaan usko Ukrainan armeijan ryhtyvän laajamittaiseen
hyökkäykseen separatisteja vastaan.


– Se olisi entistä vaikeampaa ja
vaarallisempaa.


Toteutuvatko presidentinvaalit?
Ukraina valmistautuu 25. toukokuuta pidettäviin
vaaleihin käytännössä tilanteessa, jossa koko maa ei voi äänestää niissä.
Vaalit vietäneen läpi, mutta tilanne antaa mahdollisuuden vähätellä tulosta
idässä.

Mitä tekee Venäjä?

Tutkijan mukaan kaikkein keskeisintä kriisissä
on nyt Venäjän reaktio äänestyksiin, ja mihin suuntaan se haluaa Ukrainaa ajaa.
Viimeksi Venäjä on kehottanut osapuolia vain neuvottelemaan.


– Venäjällä ei ehkä ole selvää
suunnitelmaa. Se haluaisi Kiovassa valtaan itselleen myötämielisen hallinnon,
mutta se ei niin vain onnistu. Länsimielisyys on kriisin seurauksena
lisääntynyt, Raik näkee.
Venäjän sotilaallinen sekaantuminen on
epätodennäköistä. Venäjä tuskin haluaa myöskään liittää Itä-Ukrainan alueita
itseensä, vaikka separatistit niitä tarjoaisivat. Liitos vaatisi valtavaa
panostusta, ja poliittinen ja taloudellinen hinta olisi liian kova.

Miten tilanne voisi ratketa rauhanomaisesti?

– Nyt pitäisi tietysti päästä jonkinlaiseen
neuvotteluun. Se on kuitenkin vaikeaa, koska toisella puolella ei ole sellaista
osapuolta, joka voisi neuvotella, Raik sanoo viitaten separatistien johtajiin, joita Ukraina pitää
“terroristeina”.

Hän näkee ainoana mahdollisuutena kansainväliset
yritykset vuoropuhelun käynnistämiseksi.

Voiko konflikti “jäätyä” kahtiajaoksi?

Itä-Ukrainassa voi olla edessä tilanne, jossa
alue julistautuu itsenäiseksi, mutta kukaan ei tunnusta sitä. Toisaalta Ukraina
ei pysty tekemään mitään purkaakseen tilanteen.

Nimitystä jäätynyt konflikti käytetään myös esimerkiksi
Moldovan Transnistriasta ja Georgian Etelä-Ossetiasta. Ukrainalla voi olla
edessään paha käytännön kahtiajako.

Donetskin alue on elänyt Ukrainan
rahoilla, eikä se tulee toimeen yksin vaan talous romahtaa. Mikäli tilanne
jatkuu, se tarvitsee tukea Venäjältä, Raik huomautti.

Valmiiksi täytettyjä lipukkeita ja julkisia äänestyksiä
1. Kuka tahansa saattoi äänestää käytännössä millä tahansa äänestyspaikalla. Periaatteessa järjestäjillä oli vanhoja äänestäjäluetteloita, mutta niitä ei tarvittu, kunhan äänestäjä vain kertoi nimensä ja todisti henkilöllisyytensä. Järjestäjät väittivät tarkistavansa listat jälkikäteen, mikä olisi kuitenkin valtava urakka.
2. Monin paikoin silminnäkijät raportoivat nähneensä saman henkilön äänestävän kahdesti jopa samalla äänestyspaikalla. Kukaan ei valvonut, äänestikö joku useilla äänestyspaikoilla.
3. Äänestyskopit puuttuivat useilta äänestyspaikoilta. Monin paikoin äänestettiin ilmoittautumistiskillä ilman vaalisalaisuutta ja äänestyslipuke pudotettiin läpinäkyvään uurnaan. Ruuhkaisilla paikoilla koko jonotus ja äänestys siirrettiin avoimiin ulkotiloihin.
4. Äänestyspaikoiksi oli vallattu kouluja, joiden henkilökunta ei uskaltanut vastustella. Maastoasuiset asemiehet olivat läsnä vartiointitehtävissä ja esimerkiksi printtaamassa äänestyslipukkeita tietokoneelta. Jotkut kovan linjan separatistit äänestivät ase olalla riisumatta naamiota kasvoiltaan.
5. Äänestäjiltä kysyttiin moniselitteisesti, haluavatko he Donetskin/Luhanskin kansantasavallan olevan riippumaton. Tämän saattoi ymmärtää joko itsenäisyytenä tai itsehallintona Ukrainan sisällä. Moni käsitti sen mahdollisuutena liittää Itä-Ukrainan alueet Venäjään. Kysymyksen uskottiin olevan tarkoituksella moniselitteinen, jotta äänestyksen järjestäjät voivat tulkita tulosta myöhemmin kuten haluavat.
6. Ukrainan armeija esitteli Mariupolin ulkopuolella takavarikoituja äänestyslipukkeita, joihin oli valmiiksi ruksattu Kyllä-ääni. Lisäksi armeijan kerrottiin jo lauantaina pidättäneen Slovjanskin lähellä miehiä, joilta takavarikoitiin 100000 Kyllä-ääntä. Väitettä ei voitu puolueettomasti todentaa, mutta netissä levisi video lipukkeista.
7. Käytännössä ainoat kansainväliset tarkkailijat vaalipaikoilla olivat toimittajat. Äänestyspaikkoja oli harvassa, koska järjestäjien mukaan he eivät voineet muuten taata äänestäjien turvallisuutta. Mariupolissa puolelle miljoonalle mahdolliselle äänestäjälle oli vain kahdeksan äänestyspaikkaa.