Nato palaamassa juurilleen
Kaleva
Seppo Ylönen
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak kommentoi Naton tilannetta Kalevassa 31.8. Salonius-Pasternakin mukaan Venäjän toimet Ukrainassa ovat johtaneet siihen, että Natossa on nähty tarve palata järjestön juurille: oman puolustuksen vahvistamiseen.
Ukrainan kriisi vauhditti läntisen puolustusliiton suunnanmuutosta: Kriisinhallinnasta siirrytään yhteisen puolustuksen kehittämiseen.
Kun 28 Nato-maan johtajat kerääntyvät ensi torstaina uinuvaan walesilaiseen yliopistokaupunkiin Newportiin, on kaikkien huulilla Ukraina.
Venäjän toiminta on palauttanut länsijohtajien mieliin sen, mitä varten Nato toisen maailmansodan jälkeen perustettiin: puolustautumaan Neuvostoliiton uhkaa vastaan.
Ukraina varastaa kaksipäiväisen kokouksen huomion. Afganistanin jälkihoito, rauhankumppanuuksien syventäminen ja muut viralliset teemat jäävät taka-alalle.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että Ukraina on kiinnostava ennen muuta sitä kautta, että se peilaa suurta suunnanmuutosta, joka on ollut Natossa vireillä jo jonkin aikaa.
Afganistanin Isaf-rauhaturvaoperaation kaltaisesta kriisinhallinnasta painopiste on siirtymässä oman puolustuksen vahvistamiseen.
”Venäjän poliittisen johdon toimet ovat johtaneet siihen, että Natossa on nähty tarve palata juurilleen”, Salonius-Pasternak sanoo.
Esimerkiksi käy uusi joukko-osasto, joka perustamisesta on tarkoitus Newportissa päättää. Tämä ”korkean valmiustason prikaatin” olisi määrä olla lähtövalmiina muutaman tunnin sisässä. Nykyisten nopean toiminnan joukkojen liikkeelle saamiseen tarvitaan 5–7 päivää.
Venäjällä sanotaan jo olevan vastaavanlaisia, tulipalovauhdilla liikkeelle saatavia joukkoja.
Ukrainan kriisin seurauksena Puola ja Baltian maat ovat vaatineet Natolta vahvistuksia. Baltian maiden ilmatilan valvontaan on lisätty 12 uutta hävittäjää, ja Viroon tuli keväällä komppanian verran amerikkalaisia laskuvarjojääkäreitä.
Salonius-Pasternak pitää mahdollisena, että Nato ilmoittaa perustavansa johonkin entiseen Varsovan liiton maahan korkean valmiuden tukikohdan. Vahva ehdokas sijoituspaikaksi on Puola.
Puolaan on määrä myös esivarastoida Naton raskasta kalustoa. Yhdysvalloilla on ollut tällaiset varastot Saksassa ja Norjassa.
Nato vaatii jäsenmaitaan käyttämään puolustusmenoihin kaksi prosenttia bkt:stä. Vain kourallinen jäsenmaita on tähän tavoitteeseen yltänyt. Salonius-Pasternak uskoo, että Ukraina käänsi tässäkin monien päät ja suunta muuttuu.
Nato on laajentunut itään välittämättä Moskovan protesteista. Uusia askelia ei kuitenkaan ole luvassa.
Georgia ja Ukraina hakivat Naton jäsenyyttä puolenkymmentä vuotta sitten. Niiden hakemukset eivät ole edenneet mihinkään, sillä muutamat vanhat jäsenmaat asettuivat vastahankaan.
Tärkeä syy oli Venäjä, mutta mainitut maat eivät olleet itsekään kypsiä jäsenyyteen eikä Nato olisi pystynyt takaamaan niiden turvallisuutta.
Tilanne ei tule ihan heti muuttumaan. Ylivoimainen este Georgian ja Ukrainan jäsenyyden kohdalla on se, että niillä on aluekiistoja Venäjän kanssa. Ukraina menetti Krimin, Georgia sekä Abhasian että Etelä-Ossetian.
Venäjällä on ollut epäsuoraa vaikutusvaltaa myös Naton ohjuspuolustushankkeeseen. Yhdysvaltain hellimä systeemi on edennyt verraten hitaasti, ja Itä-Euroopan kiinteiden tukikohtien sijasta ohjuspattereita kaavaillaan nyt laivoihin ja muihin liikkuviin alustoihin.
FAKTA: Kolme maata tyrkyllä
Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato perustettiin 4.4.1949 Washington DC:ssä patoamaan Neuvostoliiton uhkaa.
Perustajajäseniä oli 12: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Portugali, Belgia, Hollanti, Luxemburg, Norja, Tanska ja Islanti.
Nykysin jäsenmaita on 28. Viimeisimmät tulokkaat olivat Albania ja Kroatia (2009).
Bosnia-Hertsegovinan, Makedonian ja Montenegron jäsenhakemukset ovat käsittelyssä.
Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot 70 % koko maailman puolustusmenoista. USA:n osuus Naton puolustusmenoista on 72 %.
Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa (Isaf, 2003) Nato ensimmäisen kerran ydintoiminta-alueensa ulkopuolella.
Päämaja Brysselissä.
Pääsihteeri vaihtuu lokakuussa. Tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin tilalle tulee norjalainen Jens Stoltenberg.