Obaman piina
Suomen Kuvalehti
Teppo Tiilikainen

Äärioikeisto murentaa presidentti Barack Obaman suosiota, eivätkä kannattajatkaan ole tyytyväisiä.

Koko maailma riemuitsi vajaat kaksi vuotta sitten, kun 47-vuotias Barack Obama nousi Yhdysvaltain 44. presidentiksi ensimmäisenä mustana amerikkalaisena. Obama oli suositumpi kuin yksikään Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn jälkeen.

Nyt Obaman sädekehä on himmentynyt. Presidentin kannatus on romahtanut 70 prosentin huipusta alle 45:een. Mielipidekyselyjen mukaan enemmistö amerikkalaisista vaihtaisi Obaman tämän edeltäjään George W. Bushiin, jos se olisi mahdollista.

Obama on ollut alusta alkaen äärikonservatiivien ykkösinhokki, mutta nyt monet demokraatitkin ovat alkaneet vierastaa häntä. Kaksi vuotta sitten kaikki demokraatit halusivat liittää nimensä tavalla tai toisella Obamaan. Nyt presidentistä on tullut painolasti kongressin marraskuisten välivaalien kampanjalle.

Kuinka tämä on mahdollista?

Obama nousi valtaan epäsuositun Bushin jälkeen innostavien puheidensa ansiosta. Presidenttinä hän ei ole kuitenkaan ollut mikään kansanvillitsijä.

”Vaalikampanjassaan Obama mobilisoi taakseen edistyksellisen liikkeen, jonka keskeisinä voimina olivat toivo ja muutoksen tarve”, sanoo akatemiatutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

”Mutta presidenttinä hän on ollut etäinen. Hän on lainsäätäjä, joka vie hankkeitaan eteenpäin kongressissa.”

Obama on menettänyt suosiotaan talousongelmien ja sitkeän, lähes kymmenen prosentin työttömyyden takia. Kansalaisten enemmistö ei luota Obaman kykyihin talouspolitiikan johtajana.

Valkoinen talo selittää heikkoja suosiolukuja puoluekannatuksen normaalilla vaihtelulla. Ensimmäisen kauden alkupuolisko on presidentille aina hankala, varsinkin taloudellisen taantuman oloissa. Bill Clinton hävisi välivaalit vuonna 1994 ja Ronald Reagan vuonna 1982. Obama ylittää edelleen selvästi molempien tuolloiset suosioluvut.

Aaltola muistuttaa, että Obama on saanut varsin paljon aikaan vajaassa kahdessa vuodessa.

Hän on tehnyt lähes kaiken minkä lupasi, tai ainakin sen, mikä on ollut mahdollista Yhdysvaltain kahtia jakautuneessa mielipideilmastossa, jossa konservatiiviset republikaanit vastustavat liberaalin presidentin kaikkia uudistuksia.

Laaja finanssimarkkinoiden reformi hyväksyttiin kesällä. Jo sitä ennen Obama rakensi finanssikriisin tainnuttamiseksi satojen miljardien dollareiden elvytyspaketin, jonka avulla luotiin 2–3 miljoonaa uutta työpaikkaa. Hän pelasti tukiaisillaan myös Yhdysvaltain autoteollisuuden.

Kaikkein kiistanalaisin Obaman hankkeista on ollut terveydenhuollon uudistus, joka tuo sairausvakuutuksen piiriin yli 30 miljoonaa amerikkalaista.

Republikaanien mukaan kysymys on eurooppalaisen holhousyhteiskunnan tuputtamisesta amerikkalaisille. Yhdysvaltain kauppakamari kampanjoi voimakkaasti uudistusta vastaan väittämällä, että se johtaa verojen korotuksiin ja kasvaviin budjettivajeisiin. Nyt osa demokraateistakin on ryhtynyt arvostelemaan hanketta samoilla perusteilla.

Teekutsut Obamaa vastaan

Pohjimmiltaan kysymys on samasta edistyksellisten ja vanhoillisten arvojen yhteenotosta, joka leimasi vuoden 2008 presidentinvaaleja. Yhdysvaltain poliittinen ilmapiiri on kuitenkin kärjistynyt sen jälkeen dramaattisesti. Perinteinen oikeistopuolue republikaanit on ajautunut äärioikealle – tai ainakin äärioikeistolaiset populistit ovat sen äänekkäin ryhmä.

Republikaanien takavuosien vahva mies ja mahdollinen tuleva presidenttiehdokas Newt Gingrich väittää, että Obama on sosialisti, jonka toiminta tuhoaa yksityisen yritystoiminnan.

Niin sanotun teekutsuliikkeen radikaalit menevät vielä pitemmälle. He epäilevät Obaman amerikkalaisuutta ja väittävät, että hän on väärentänyt syntymätodistuksensa noustakseen presidentiksi.

Periamerikkalaisia arvoja korostava Tea Party Movement sai nimensä Bostonissa 1700-luvulla brittihallintoa vastaan syntyneestä protestiliikkeestä. Sen kannattajat eivät luota valtioon. He suhtautuvat epäluuloisesti presidenttiin, kongressiin ja koko Washingtonin valtaeliittiin.

Teekutsulaiset vaativat tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Kiihkeimpien mielestä Yhdysvaltain keskuspankki ja veronkanto tulisi lakkauttaa.

Liikkeen nimi liittyy nimenomaan verotuksen vastustamiseen – ”Tea” tulee sanoista Taxed Enough Already (”on jo verotettu tarpeeksi”).

Teekutsulaisten äänekäs protesti on saanut tilaa mediassa. Obama on leimattu epäamerikkalaiseksi vasemmistoradikaaliksi, ja viesti on mennyt läpi.

Elokuussa julkaistun kyselyn mukaan joka viides amerikkalainen luulee, että Obama on muslimi. Vain joka kolmas tietää, että hän on kristitty.

”Obama edustaa äärikonservatiiveille kaikkea pelottavaa – häntä pidetään liberaalina, sosialistina tai jopa muslimina”, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mika Aaltola sanoo.

Teekutsuliike näytti voimansa elokuun lopussa Washingtonissa. Yli 200 000 ihmistä osallistui mielenosoitukseen, jossa arvosteltiin voimakkaasti Obamaa ja hänen politiikkaansa.

Tilaisuuden pääpuhujina olivat liikkeen johtohahmot, Alaskan entinen republikaanikuvernööri ja varapresidenttiehdokas Sarah Palin sekä konservatiivisen Fox-uutiskanavan keskusteluohjelmien vetäjä Glenn Beck, jonka puheissa on paljon uskonnollista hurmosta. Hän kritisoi voimakkaasti myös Obaman uskonnollisia näkemyksiä.

Mielenosoitus nostatti myös vastakritiikkiä. Monia ärsytti, että teekutsuliike yritti hyödyntää kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin mainetta. Tapahtuma järjestettiin Lincolnin muistomerkillä, jossa King unelmoi tasan 47 vuotta aikaisemmin mustien ja valkoisen tasa-arvosta historiallisessa I have a dream -puheessaan.

Moskeijakiista New Yorkissa

Obamaa arvostellaan nykyisin lähes kaikesta. Häntä on kritisoitu työhuoneensa sisustamisesta ja hidastelusta Meksikonlahden öljykatastrofin hoidossa.

Mielipidemittausten mukaan 80 prosenttia demokraateista tukee edelleen Obamaa. Mutta tuloksen voi kääntää myös toisinpäin – joka viides demokraatti vastustaa presidenttiä. Jopa jotkut kongressiedustajat ovat irtisanoutuneet Obaman politiikasta.

Arvostelijoiden mielestä Obama on elitisti, joka ei ymmärrä perusamerikkalaisten arkipäivän huolia. Toisten mielestä hän ei ole tehnyt riittävän selvää pesäeroa Bushin perintöön.

Vastoin lupauksiaan Obama ei ole saanut suljetuksi Guantanamon pahamaineista vankileiriä. Uusi vihreään teknologiaan perustuva ilmastopolitiikka tuntuu jääneen talouskriisin alle. Obama on ilmeisesti tullut siihen tulokseen, ettei kattavaa ympäristö- ja energialainsäädäntöä saa läpi tässä tilanteessa.

Obama on yrittänyt kääntää voimakkaasti ulkopolitiikan kurssia. Hän julisti elokuun lopussa seitsemän vuotta kestäneen Irakin sodan päättyneeksi, mutta siitäkään ei ole herunut kiitosta. Yhdysvaltain taistelujoukot haettiin kotiin, mutta Irakiin jäi vielä 50 000 amerikkalaissotilasta neuvonanto- ja avustustehtäviin. Väkivalta jatkuu.

Monet ovat arvostelleet myös Obaman päätöstä lähettää lisää joukkoja Afganistaniin, jossa käydään nyt ”Obaman sotaa”.

Obama avasi viime viikolla uuden kierroksen Lähi-idän rauhanneuvotteluissa, jotka eivät kiinnostaneet Bushia missään vaiheessa. Yritystä pidetään kuitenkin täysin toivottomana. Osapuolten näkemykset keskeisistä kiistakysymyksistä ovat kaukana toisistaan, eikä Gazaa hallitseva radikaali Hamas-liike ole mukana neuvotteluissa.

Obama on puolustautunut muistuttamalla, että hän sai Bushilta perinnökseen kaksi sotaa ja syvässä taantumassa olleen talouden. Silti hän saa syyttää myös itseään. Hän on ottanut kantaa kiistanalaisiin asioihin kuuntelematta avustajiensa mielipiteitä tai gallup-kyselyjen tuloksia.

Hyvä esimerkki tästä on riita, joka koskee New Yorkin terrori-iskussa tuhoutuneiden kaksoistornien lähistölle suunniteltua islamilaista kulttuurikeskusta. Konservatiivit pitävät hanketta suoranaisena pyhäinhäväistyksenä – he puhuvat moskeijasta, vaikka 13-kerroksiseen Cordoba-taloon on tulossa myös kirjasto, 500-paikkainen auditorio, teatteri, ravintola ja uimahalli.

Obama olisi voinut helposti jättää asian New Yorkin johdon murheeksi. Hän päätti kuitenkin tukea hanketta uskonnonvapauden nimissä, vaikka 68 prosenttia amerikkalaisista vastustaa sitä.

Monet demokraatit pelkäävät, että Obama romuttaa puolueen kannatuksen marraskuun kongressivaaleissa. Republikaanit johtavat erään mielipidemittauksen mukaan jo kymmenellä prosenttiyksiköllä – ero on suurempi kuin kertaakaan välivaalien alla toisen maailmansodan jälkeen.

Aaltolan mukaan vaalitulos riippuu lähiaikojen talouskehityksestä. Tilanne suosii republikaaneja, sillä työttömyys ei näytä hellittävän massiivisesta elvytyksestä huolimatta.

”Amerikkalaiset äänestävät lompakollaan. Oikeisto kritisoi elvytyspaketin suuruutta – he pitävät sitä aivan liian suurena. Liberaalit katsovat puolestaan, että se ei ollut tarpeeksi suuri.”

Republikaanit etsivät haastajaa

Republikaanit etsivät hyvää vauhtia Obamalle haastajaa vuoden 2012 presidentinvaaleihin. Ehdokkuutta havittelee Newt Gingrichin ja Sarah Palinin lisäksi Indianan osavaltion kuvernööri Mitch Daniels, jota pidetään puolueen nousevana tähtenä.

Mahdollisina ehdokkaina mainitaan myös Louisianan kuvernööri Bobby Jindal, 39, sekä jo edellisellä esivaalikierroksella mukana olleet Mitt Romney ja Mike Huckabee.

Aaltola arvelee, että tuleva ehdokas löytyy läheltä teekutsuliikettä.

”Liikkeen sisältä löytyy tuskin vakavasti otettavaa nimeä. Mutta todennäköisesti ehdokkaan pitää sitoutua sen konservatiiviseen ohjelmaan, ainakin esivaalivaiheessa.”