Mubarak: Tahtoisin erota, mutta en uskalla
Egyptin presidentti Hosni Mubarak sanoi tv-kanava ABC:n haastattelussa myöhään torstaina haluavansa erota, mutta pelkäävänsä sen johtavan kaaokseen. Mubarak sanoi saaneensa tarpeeksi, koska hän on palvellut maataan 62 vuotta.
Mubarak pahoitteli haastattelussa väkivaltaa ja kiistää hallituksen olevan vastuussa siitä. Mubarak syyttää väkivallasta kiellettyä Muslimiveljeskuntaa.
Egyptin ja koko pohjoisen Afrikan tilanne ei vaikuta nyt suomalaisten turvallisuuteen kotimaahan asti. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Sinkkonen uskoo, että akuutin myllerryksen keskellä esimerkiksi terrorismin uhka voi jopa laskea koko Euroopassa, koska ääriliikkeetkin keskittyvät Egyptiin. Mubarakin jälkeinen aika on sen sijaan eri kysymys. Uusien vallanpitäjien mukana voi muuttua koko alueellinen tasapaino, ja Eurooppa alkaa taas kiinnostaa eri ryhmiä niin hyvässä kuin pahassa. Sinkkonen joka tapauksessa uskoo, että ainakin vielä Egyptillä on tie auki myös demokratian suuntaan.
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän mielenosoitukset ja kansannousut ovat alkaneet vaikuttaa myös suomalaisten elämään. Kymmenet tuhannet ovat esimerkiksi joutuneet muuttamaan loma- ja työmatkasuunnitelmiaan.
Mikäli tilanne jatkuu ja kerää lisää voimaa, vaikutukset syvenevät ja alkavat koskea useampia elämänalueita.
Tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista, olet paneutunut poliittiseen radikalismiin ja terrorismiin tutkimuksissasi. Onko terrorisminuhka Euroopassa nyt pahenemassa?
– Itse asiassa nämä tapahtumat voivat lyhyellä tähtäimellä vähentää sitä, koska myös ääriliikkeiden mielenkiinto on nyt keskittynyt Egyptiin.
Entä jos sekasorto jatkuu ja syvenee? Miten se voi vaikuttaa suomalaisten turvallisuuteen?
– Silloin esiin voi tulla ongelmia esimerkiksi pakolais- ja siirtolaistulvan muodossa. Ja tietysti, jos eurooppalaisittain ajatellen ei-toivotut liikkeet saavat vahvaa jalansijaa Egyptissä, silloin koko poliittinen tasapaino alueella järkkyy.
– Egyptihän esimerkiksi on tähän asti ollut Mubarakin kautta vankka Yhdysvaltojen liittolainen, ja mikäli se yhteys katkeaa, tilanne on uusi ja ainakin hetken epävakaa.
Mihin itse arvioit tilanteen johtavan?
– Erittäin vaikea sanoa, mutta minusta tässä on vielä paljon toivoa myönteisestä kehityksestä, eli että mentäisiin demokratian suuntaan.
Erityisasiantuntija Jyrki Pohjolainen Öljyalan Keskusliitosta, nouseeko bensiinin ja polttoöljyn hinta?
– Aika vaikea arvioida, mutta kyllä tämä tilanne on markkinoilla jonkun verran vaikuttanut raakaöljyn hintaan.
Vaikutusta siis on, vaikka Egypti ei itse olekaan öljyntuottajamaa?
– Siinä ollaan kuitenkin lähellä näitä tärkeitä tuottajamaita, ja siten yleinen poliittinen tilanne vaikuttaa. Poliittinen ilmapiiri on kiristynyt, ja se näyttää yleensä lisäävän paineita öljyn hintaan.
Entä vähittäiskauppojen tavarahuolto. Voiko jostain tulla pulaa tai voivatko hinnat nousta, Tuko Logisticsin ostojohtaja Heikki Koivisto?
– Tuolta alueelta on vähän suoraa tuontia, mutta eurooppalaisille pakkaajille sieltä saattaa tulla enemmän tavaraa. Ja mitä jotkin bränditoimittajat hankkivat sieltä, niin kyllä sillä voi tietysti ajan mittaan olla vaikutusta ainakin hintoihin. Sanotaan nyt niin, että joku muu maa (kuin Egypti) voisi vaikuttaa paljon enemmän.
Miten rauhattomuuksien pitäisi levitä tai vaikuttaa, jotta tuntuvampia ongelmia syntyisi?
– No, jos Suezin kanavan käyttö hankaloituisi, sillä olisi jo eri mittakaavan vaikutukset, vaikka on niitäkin vaikea tarkkaan arvioida.
Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta, onko sahatavaran vienti uhattuna?
– Tavara ei nyt liiku Aleksandrian satamasta, ja on tullut viestejä, ettei sitä kannata nyt viedä sinne lisää. Se on sinne pinottuna, eikä liiku eteenpäin.
Joko alalla aletaan hermostua?
– Ei tässä vielä paniikkia ole, mutta Algeria ja Egypti ovat vuodesta 2007 olleet meidän suurin yksittäinen vientialue määrällisesti. Erityisesti mäntypuu on siellä kysyttyä. Jos sieltä päästä ei kuulu esimerkiksi kahteen viikkoon mitään, niin kyllä meillä alkavat hermot kiristyä.