Onko tutkinta jo liian myöhäistä?

Ensimmäiset onnettomuustutkijat pääsivät lentoturmapaikalle vasta maanantaina. Suuri osa todisteista voi olla jo kadonnut.

Maanantaina kolme hollantilaista onnettomuustutkijaa kohtasi lohduttoman näyn.

Torstaista saakka viruneet ruumiit olivat silminnäkijöiden mukaan jo osittain mädäntyneet, kun onnettomuustutkijat aloittivat ruumiinavausten tekemisen paikan päällä.

Yli 300 kuolonuhria vaatineesta onnettomuudesta oli kulunut jo yli neljä vuorokautta, kun ensimmäiset onnettomuustutkijat pääsivät paikan päälle.

Normaalissa lento-onnettomuudessa tutkijat olisivat päässeet paikan päälle jo tunteja tapahtuneen jälkeen.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan tutkintaa vaikeuttaa se, että tutkijat ovat päässeet paikalle vasta nyt.

– Tutkinnan alku on katastrofaalisesti mennyt juuri sillä tavalla, kun sen ei pitäisi mennä. Se tietysti lisää vaikeuksia selittää tapahtunutta sekä myöhempien salaliittoteorioiden olemassaoloa, Aaltola kommentoi.

Aaltolan mukaan on hyvin mahdollista, että todisteita on hävitetty ennen tutkijoiden saapumista paikalle.

– Venäjä tuntuu ostavan aikaa. Näyttää siltä, ettei totuus alas ampumisesta ole Venäjän kannalta kovinkaan mairitteleva, Aaltola kommentoi.

”Selvitettävissä”

Aaltola uskoo, että vielä ei ole liian myöhäistä selvittää, mitä onnettomuuspaikalla tapahtui.

– Todennäköisimmän vaihtoehdon tutkimus on suhteellisen helppoa. Kyseessä on se, että löydetään koneen rungon osia, joihin ohjus on iskeytynyt, mistä voidaan päätellä selvästi, oliko kyseessä ohjus. Ohjuksesta puolestaan saadaan tietoa, kun löydetään ohjuksen osia, pieniäkin sellaisia, Aaltola kuvailee.

Mahdollisten todisteiden hävittämisen lisäksi myös onnettomuuspaikan ruumiita on kohdeltu huonosti. Uhreja on raahattu ympäriinsä, ne on jätetty helteeseen mätänemään ja uhrien tavaroita on jopa varastettu.

– Kuolinsyy sinällään ei välttämättä ole kauhean tärkeä onnettomuuden selvittämisessä, mutta tietysti räjähdejäämät ja -tyypit saattavat olla mielenkiintoisia ruumiinavauksen näkökulmasta, Aaltola kertoo.

Aaltola korostaa, että ruumiiden asiaton kohtelu on kuitenkin kasvattanut omaisten tuskaa.

– Se on lisännyt suuttumuksen aaltoa, joka Euroopassa on levinnyt asian suhteen, Aaltola kommentoi.

”Maine romahtanut”

Maailman johtajat ovat avoimesti syyttäneet Venäjän presidentti Vladimir Putinia separatistien tukemisesta ja aseistamisesta.

Venäjä puolestaan kiisti maanantaina toimittaneensa BUK-ohjusjärjestelmiä separatisteille.

Aaltola ei usko, että Putin pääsee tilanteesta kuin koira veräjästä, vaikka onnettomuustutkijat eivät löytäisikään kunnollisia todisteita Venäjän osallisuudesta.

– Monissa maissa ja ylipäätään kansainvälisen yhteisön silmissä Putinin maine on jo romahtanut. Erityisesti Hollannissa ja Britanniassa maiden suhtautuminen on muuttunut, Aaltola toteaa.

Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijan mukaan jo itse ohjusisku paljasti Venäjän syvän osallistumisen Ukrainan kriisiin.

– Se vaati koulutustasoa ja melko järeitä aseita, jotka eivät ole ihan ukrainalaisesta kulmakaupasta ostettavissa, Aaltola kommentoi.

Herkkä tilanne

Ukrainan armeija taisteli vielä maanantaina lentoturman lähialueella Donetskissa. Päivällä Ukrainan presidentti Petro Poroshenko määräsi joukot lopettamaan taistelut 40 kilometrin säteellä putoamispaikasta.

Onnettomuustutkinta voi vielä keskeytyä, mikäli taistelut leviävät onnettomuusalueelle.

– On hyvin mahdollista, että onnettomuusalueen kontrolli vielä lähipäivinä muuttuu, Aaltola kommentoi.

Asiantuntijan mukaan Venäjällä on paine saada kunnollinen tutkinta onnettomuudelle.

– Tosin tutkinta saattaa kestää kuukausia tai vuosia. Se mikä jää lähiviikkoina elämään, ovat nämä vahvat epäilykset ja siihen liittyvä informaatiosodankäynti. Ihmisten päät tulevat olemaan pyörällä tämän asian suhteen vielä pitkään, Mika Aaltola toteaa.

”Kovempia pakotteita tarvitaan”

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Suomi ei voi keskittyä omien etujensa ajamiseen, vaan kovempia talouspakotteita tarvitaan.

Aaltolan mukaan yli 300 kuolonuhria vaatinut lentoturma muuttaa vaateita talouspakotteista entistä kovempaan suuntaan.

– Se lisää painetta. Kyse ei ole enää samanlaisesta nappikaupasta, kuten se on tähän mennessä ollut.

Aaltola painottaa, että talouspakotteista koituvien kustannuksien jakaminen on tärkeää, mutta tärkeämpää on, että pakotteet ovat tehokkaita ja ne on suunnattu oikeisiin kohteisiin.

– Tämä EU:n kompromissipolitiikka on johtanut siihen, että on haettu listoja, jotka kävisivät kaikille, mikä puolestaan on johtanut siihen, että pakotteet ovat olleet tehottomia, Aaltola toteaa.

Suomi on ollut kovasti huolissaan pakotteiden vaikutuksista omaan talouteensa. Aaltolan mukaan nyt Suomenkin täytyy taipua.

– Nyt pitäisi pyrkiä rakentamaan sellainen pakotepaketti, jolla on oikeasti merkitystä, eikä yrittää pelkästään kansallisen itsekkyyden nimissä vähentää pakotteiden painoarvoa, Aaltola näpäyttää.

Yhdysvallat ja EU lisäsivät pakotteitaan Venäjää kohtaan viimeksi keskiviikkona. Bloombergin mukaan Putin kommentoi tuoreeltaan Yhdysvaltojen sanktioiden johtavan ainoastaan umpikujaan.