Helsingin Sanomat, 1.8.2008
Arkady Moshes haastattelu
Oranssin vallankumouksen keulakuvien kannatus on romahtanut
Presidentti Viktor Juštšenkon ja pääministeri Julija Tymošenkon välinen
valtakamppailu on ajanut Ukrainan entistä ahtaammalle. Maassa
arvuutellaan, hajoaako Tymošenkon toinen hallitus.
Oranssin vallankumouksen keulakuvien Juštšenkon ja Tymošenkon puolueet
muodostivat toisen yhteishallituksensa vuoden 2007 lopulla.
Hallituksen seitsemän kuukauden taival on ollut tuskainen. Presidentin
kanslia ja pääministeri ovat keskittyneet enemmän toistensa hankkeiden
ja lakiesitysten tuhoamiseen kuin varsinaiseen hallintotyöhön.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Arkadi Mošesin mukaan riitely on
lähes täysin henkilökohtaista. Hän pitää Juštšenkoa suurempana
ongelmana, sillä tämä kokee asemansa oranssin vallankumouksen
keulakuvana uhatuksi.
Ukraina on pattitilanteessa, sillä Juštšenkolla ei ole varaa hajottaa Tymošenkon hallitusta ainakaan lähiaikoina.
”Se söisi hänen kannatustaan, ja hänen pitäisi liittoutua Alueiden
puolueen johtajan Viktor Janukovytšin kanssa. Oranssin vallankumouksen
kannattajat näkisivät sen petoksena”, Mošes kuvailee.
Juštšenko pyrkii käyttämään presidentin asemaa hyväkseen, sillä hän tietää, ettei pärjää Tymošenkolle vaaleissa.
Molempien kannatus on romahtanut. Kesäkuussa tehdyn kyselyn mukaan
Juštšenkoa kannattaa enää vajaat 5,8 prosenttia ja Tymošenkoa 18
prosenttia ukrainalaisista.
Varaa nokitteluun ei ole. Ukrainan inflaatio on Euroopan korkein, 30
prosenttia. Kumpikin on lupaillut kitkeä Ukrainaa vaivaavan korruption,
ja syyttää nyt toisiaan suunnitelman epäonnistumisesta.
”Ukrainan poliittinen eliitti on pannut syrjään monta tärkeää
uudistusta keskinäisten valtakamppailujensa vuoksi”, kiteyttää tutkija
Geoffrey Smith tilanteen uutistoimisto Unianille.
Sekä Tymošenko että Juštšenko ajavat Ukrainaa lähemmäs länttä.
Kuoppainen tie kohti EU:ta on tuottanut monelle ukrainalaiselle
pettymyksen, mikä syö etenkin Juštšenkon kannatusta.
Ukraina ei ole täyttänyt taloudellisia tavoitteita, joita EU-jäsenyys
edellyttäisi, ja EU:n perustuslain vastoinkäymiset hidastavat unionin
laajenemista.
Oranssi vallankumous siivitti Juštšenkon presidentiksi vuonna 2004.
Seuraavana vuonna Tymošenko nousi oman ryhmittymänsä ja Juštšenkon
Meidän Ukrainamme -puolueen muodostaman hallituksen pääministeriksi.
Tymošenkon hallitus kaatui erimielisyyksiin presidentin kanssa seitsemän kuukauden kuluttua.
Syksyn 2007 parlamenttivaaleissa oranssit palasivat. Tymošenkon
puolueen voitettua vaalit Juštšenkon oli pakko päästää pahin
kilpailijansa pääministeriksi.
Tymošenko oli presidentille Janukovytšia ja Alueiden puoluetta parempi
hallituskumppani. Alueiden puolueen kannatus tulee lähinnä Ukrainan
suuren venäläisvähemmistön parista, ja se ajaa Tymošenkoa ja Juštšenkoa
venäläismyönteisempää linjaa.
11. heinäkuuta Ukrainan parlamentti äänesti opposition antamasta
epäluottamuslauseesta Tymošenkon hallitukselle. Hallitus selvisi
äänestyksestä lähinnä siksi, että puolet kansanedustajista ei ollut
paikalla.