Pelko omasta kriisistä estää muita vaatimasta vakuuksia
Kansan Uutiset Viikkolehti
Jouko Huru

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela analysoi i Kansan Uutiset Viikkolehdessäi 13.7.  Suomen vakuusvaatimuksia Espanjan kriislainojen takuiksi.


 


Suomi vaatii yksin Espanjan kriisilainalle vakuuksia. Pelko omasta kriisistä estää muita maita vaatimasta vakuuksia.


Kyse on sekä sisäpolitiikasta että Suomen EU-politiikasta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela Suomen vakuusvaatimuksista Espanjan kriisilainojen takuiksi.


Yksin vakuuksia vaativa Suomi on ratkaisijan roolissa, koska Espanjan tukipäätös väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta vaatii yksimielistä päätöstä. Ilman vakuuksia Suomi ei tue Espanjan lainaa.


Jokelan mielestä on vaikea vastata suoralta kädeltä, miksi Suomi on yksin vaatimassa vakuuksia.


– Se varmaan kertoo siitä, että kansalliset näkökohdat ovat nyt Suomessa aika keskeisesti esillä. Suomi on valinnut nyt sen tien, että se haluaa suojata sijoituksiaan tai avustuksiaan ja siksi pitää tärkeänä tätä ratkaisuaan.


Jokela sanoo ymmärtävänsä sitä, että ajetaan tiukkaa linjaa ja vaaditaan vakuuksia ja ehtoja mailta, jotka ovat kriisiytyneet ja ovat näiden apupakettien varassa.


EU-asiat Suomessa


sisäpolitisoituneet


Jokela näkee, että Suomen vakuusvaatimusten takana on itse asiassa yli vuoden takainen hallitusohjelma, jossa jo sovittiin yhteisesti EU-politiikan ja kriisiavun linjoista.


– Niistä on nyt vain pidetty tiukasti ja johdonmukaisesti kiinni.


Vaikka valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on nyt ikään kuin vakuusvaatimusten kärjessä, seisoo myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) Jokelan mukaan täysin vaatimusten takana.


– Ehkä näihin vakuuksiin liittyen on hyvä muistaa sekin, että niitä ajoi myös edellinen hallitus, jossa Katainen valtiovarainministerinä selvitteli niitä.


Jokela pitää mielenkiintoisena, että EU-politiikassa on syntynyt selkeä hallitus – oppositio-vastakkainasettelu, mikä näyttää tiivistäneen hallituksen rivejä.


Ennen nykyistä EU:n pankkikriisiä EU-politiikka oli eräänlaista sisä- ja ulkopolitiikan välissä olevaa hallinnointia. Suomella oli konsensushenkinen kansallinen kanta EU-asioihin. Nyt EU-asiat ovat politisoituneet.


– Kriisikeskustelu on Suomessa selvästi politisoinut EU-politiikkaa. Siitä on tullut yhä enemmän tavallista sisäpolitiikkaa. Aikaisemminkin on ollut viitteitä sisäpolitisoitumisesta, mutta kyllä se nyt on ottanut harppauksen eteenpäin.


Oman pankkikriisin pelko


ajaa Espanjan tukemiseen


Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo, että kohtuullisen hyvin talouttaan hoitaneella Suomella on tietty oikeus vaatia vakuuksia.


Ilmakunnas tietää, että muissakin maissa on huoli kriisilainoista. Mutta hänen mielestään niissä on vielä suurempi huoli siitä, että pahentuva tilanne saattaa ajaa ne itse kriisiin.


– Näillä mailla on pelko siitä, että tulee oma pankkikriisi ja joudutaan omia pankkeja pääomittamaan.


Ilmakunnas arvioi, että kriisilainoihin myöntyminen nähdään monissa maissa pienempänä pahana kuin se, että kriisi leviää ja ne itse joutuvat sen seurauksena tekemään leikkauksia sosiaaliturvaansa tai korottamaan verojaan. Romahdus ei uhkaa suomalaisia pankkeja.


Itse asiassa pohjoisen rintaman mahtimaa Saksa kannatti 2010 EU:n yhteisen kriisituen linjaa siksi, ettei se halunnut ryhtyä pääomittamaan edessä olevan Kreikan velkajärjestelyn vuoksi omia pankkejaan.


– Jälkikäteen arvioiden velkajärjestely olisi ollut järkevää kriisinhoitoa. Saksalla oli siis intressi siirtyä tämmöiseen rämpimistaktiikkaan ja siksi on nämä yhteiset kriisirahastot muodostettu.


Kriittisyydestään huolimatta Ilmakunnas vaatii hieman ymmärrystä kriisiin joutuneita maita kohtaan Suomelta, joka itse oli pahassa kriisissä 1990-luvulla.


– Jotenkin vain tuntuu välillä siltä, että olemmeko kahdessakymmenessä vuodessa unohtaneet sen, että kansakunta voi joutua syvään kriisiin ilman että ollaan kauheita luopioita ja väärintekijöitä.