Populistien äänestäjä kaipaa turvaa
Maaseudun Tulevaisuus
Paula Liesmäki
Maaseudun Tulevaisuus siteerasi 9.7. ilmestyneessä artikkelissaan Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Sanna Salon Briefing Paperia, jossa Salo tutki syitä populististen puolueiden menestykselle eurovaaleissa. Salon mukaan populistiset puolueet onnistuivat hyödyntämään globalisaation häviäjien pelkoja.
Euroskeptisten puolueiden menestystä kevään eurovaaleissa ei pidä pitää vain populismin reimuvoittona tai protestina.
Puolueet onnistuivat hyödyntämään globalisaation häviäjien pelkoja, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Sanna Salo artikkelissaan.
Globalisaation häviäjiä turhauttaa kasvava kilpailu työpaikoista, pelottaa lisääntyvä kulttuurinen monimuotoisuus ja huolettaa hyvinvointivaltion alamäki. He kannattivat euroskeptisiä puolueita.
Kansallinen rintama vetosi Ranskassa etniseen yhtenäisyyteen ja kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Vaihtoehto Saksalle hyödynsi sitä, että Saksa on euromaana menettänyt rahapoliittisen itsemääräämisoikeutensa. Britanniassa Ukipin teemoja olivat maahanmuuton vastustaminen ja taloudellinen hyvinvointi.
Muutos vai seis?
Ranskassa ja Britanniassa euroskeptiset puolueet kahmivat ääniä. Suomessa perussuomalaisilla vaalit eivät tainneet mennä odotetusti.
Puolue ei saanut käytännössä yhtään lisäpaikkaa edellisvaaleihin verrattuna: silloin puolueelle typerä vaaliliitto vain antoi toisen paikan kristillisdemokraattien Sari Essayahille.
Toimittaja Johanna Korhonen listaa Kymmenen polkua populismiin -kirjassaan perussuomalaisten ja eteläisemmän Euroopan populistipuolueiden eroja.
Perussuomalaiset eivät ole oikeistopuolue, vaan vasemmistososiaalinen ”köyhän kansan” puolustaja. Sitä kannattavat ikääntyneet miehet, kun muualla populistit vetoavat nuoriin.
Muualla populistit vaativat muutosta – meillä muutoksen pysäyttämistä.
Pelko jäi
Yhteistä perussuomalaisille ja eteläisemmille euroskeptikoille on globalisaation häviäjiin vetoaminen.
Korhosen mukaan Neuvostoliiton romahdus, 1990-luvun lama ja sosiaaliturvan rapautuminen ovat heikentäneet Suomessa työhön liittyvää turvallisuudentunnetta. Nousukausi ei vienyt pelkoa.
Yli puolet perussuomalaisten kannattajista pelkää oman toimeentulonsa puolesta. Muiden puolueiden kannattajista sitä murehtii 33–40 prosenttia.
Suomen poliittinen, taloudellinen ja älyllinen eliitti reagoivat Korhosen mukaan kansalaisten pelkoon aivan väärin.
Eliitit maalaavat Suomesta mielikuvaa luovien lahjakkuuksien huippumaana. Kansainvälisyys, innovatiivisuus ja huipputeknologia ovat kaukana kansan enemmistön todellisuudesta.
Ole oma itsesi
Korhosen mukaan perussuomalaiset saavat ääniä vuoden 1994 kansanäänestyksessä EU-jäsenyyttä vastaan äänestäneiltä. Heitä oli melkein puolet kansasta – he kokevat tulleensa nujerretuiksi. Eliitti unohti heidän olemassaolonsa.
Myös konsensuskulttuuri, jossa on keskustelun ja ristiriitojen käsittelyn sijaan vaiettu ja sopeuduttu, on Korhosen mukaan valmistanut pelikenttää populisteille. Internetissä haukutaan nyt vimmaisesti maahanmuuttajia, kun aiemmin on pidetty suut supussa.
Kiinnostava havainto on, että populistit antavat kansan olla vain omana itsenään.
Muut puolueet vaativat äänestäjiltään jotain: vasemmisto sosiaalista oikeudenmukaisuutta, oikeisto yrittäjähenkisyyttä. Vihreät ainakin rohkaisee ekologiseen elämäntapaan.