Suomen Kuvalehti
Venäjä yrittää parantaa Georgian sodan mustaamaa mainettaan. Presidentti Dmitri Medvedev korostaa, että finanssikriisi voidaan ratkaista vain yhteistyöllä.
Presidentti Dmitri Medvedev laatii parhaillaan ehdotusta maailmantaloutta horjuttavan finanssikriisin laukaisemiseksi. Hän aikoo esitellä sen parin viikon kuluttua kansainvälisessä huippukokouksessa, joka järjestetään Washingtonissa presidentti George W. Bushin johdolla.
Venäjä on korostanut alusta alkaen, että finanssikriisi on amerikkalaisten syytä, ja että Yhdysvallat menettää sen takia johtoasemansa maailmassa.
Nyt ulkopoliittinen uho on jossain määrin hiljentynyt. Kriisi iskee niin rajusti Venäjän talouteen, että yhteistyö lännen kanssa nähdään taas välttämättömäksi. Medvedevin mukaan luottamus voidaan palauttaa markkinoille vain maailman suurimpien talousmahtien yhteistyöllä.
”Venäjä haluaa sanoa, että sillä on muutakin kuin kaasua ja että me selviydymme kriisistä parhaiten yhdessä”, sanoo Oslon rauhantutkimuslaitoksen tutkija, tohtori Pavel Baev.
Baev osallistui viime viikolla Helsingissä Ulkopoliittisen instituutin järjestämään Venäjä-seminaariin. Baev on erikoistunut Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Hän työskenteli Venäjän tiedeakatemiassa ja puolustusministeriössä ennen siirtymistään Norjaan. Hän on kirjoittanut useita kirjoja Venäjän armeijasta, energiapolitiikasta ja Kaukasian tilanteesta.
Baevin mukaan Venäjä pyrkii nyt kohentamaan mainettaan Euroopan silmissä. Yksi osoitus tästä on valmius osallistua Islannin talouden pelastustalkoisiin neljän miljardin euron lainapaketilla.
Baev nostaa toiseksi esimerkiksi Transnistrian alueen, jonne Venäjä hakee nyt diplomaattista ratkaisua. Medvedev ja pääministeri Vladimir Putin ovat tavanneet Moldovan ja Transnistrian johtoa painostaakseen heitä sopuun. Transnistria kuuluu virallisesti Moldovaan, josta se julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi 1990. Kolmasosa alueen väestöstä on venäläisiä.
Medvedev on tarjoutunut välittäjäksi myös Armenian ja Azerbaidzhanin välisessä aluekiistassa. Hän ehdotti viime viikolla, että Vuoristo-Karabahin tulevaisuutta käsittelevä huippukokous järjestettäisiin ”jo lähiaikoina” Venäjällä.
Medvedev on ehdottanut, että Eurooppa ja Venäjä solmisivat uuden turvallisuussopimuksen. Hänen mukaansa Georgian sota osoitti, että Natoon ja Yhdysvaltoihin nojautuva turvallisuusjärjestelmä on aikansa elänyt.
”Venäjä korostaa olevansa vahva. Medvedev yrittää kuitenkin sanoa samalla, ettei vahvuus perustu sotilaalliseen voimaan vaan yhteistyöhön”, Baev analysoi.
EU:n yhteistyösopimus
EU:n ja Venäjän välillä on useita ratkaisemattomia kiistakysymyksiä, jotka koskevat kauppaa, puutulleja ja investointien suojaa. EU keskeytti Georgian sodan vuoksi neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta, mutta niitä on määrä jatkaa parin viikon kuluttua Nizzassa pidettävässä huippukokouksessa.
EU:n vanhat jäsenmaat Saksa, Ranska ja Italia suhtautuvat Venäjään sovittelevasti – Italian pääministeri Silvio Berlusconi menee jopa niin pitkälle, että hän haluaisi liitää Venäjän EU:n jäseneksi.
Uudet jäsenvaltiot kuten Puola ja Baltian ovat kriittisempiä. Baevien mukaan Venäjä pitää EU:ta sen vuoksi toivottomana neuvottelukumppanina ja pyrkii mieluummin kahdenvälisiin sopimuksiin.
Baev pitää myös Venäjän ja Yhdysvaltain sotilasjohdon viime viikkoista tapaamista yhtenä osoituksena Venäjän uudesta diplomatiasta. Venäjän yleisesikunnan päällikkö Nikolai Makarov ja Yhdysvaltain puolustusvoimien komentaja Michael Mullen keskustelivat Vantaalla järjestetyssä tilaisuudessa Georgian tilanteesta ja Yhdysvaltain ohjuskilpihankkeesta. Keskusteluja luonnehdittiin ”avoimiksi ja rehellisiksi”.
”Se oli odottamaton tapaaminen. Venäjän ulkopolitiikka on ollut hyvin amerikkalaisvastaista, mutta Yhdysvaltain mukaan tämä tapaaminen järjestettiin nimenomaan venäläisten aloitteesta”, Baev sanoo.
Venäjän ja Yhdysvaltain yhteistyökyky punnitaan lähiaikoina aserajoitusneuvotteluissa. Maiden pitäisi aloittaa marraskuussa virkamiestasolla neuvottelut ydinaseita rajoittavan Start-sopimuksen jatkamisesta. Sopimus solmittiin 1991 ja se umpeutuu ensi vuoden joulukuussa. Myös siihen liittyvä Moskovan sopimus pitäisi uusia.
”Niiden tulevavaisuus riippuu paljolti Washingtonista. Venäjä on kiirehtinyt neuvotteluja, mutta presidentti Bush ei ole ollut kiinnostunut asiasta”, Baev sanoo.
Sota syttyi ilman suunnitelmaa
Tohtori Pavel Baev on tutkinut viime aikoina paljon Georgian sotaa ja sen seurauksia. Hän on tullut siihen tulokseen, että sota tuli yllätyksenä sekä Venäjän armeijalle että maan poliittiselle johdolle.
Baev muistuttaa, että sodan syttyessä pääministeri Vladimir Putin oli Pekingin olympialaisissa ja presidentti Dmitri Medvedev lomaili Volgalla. Armeijan johto oli juuri vaihtunut. Tilanne ei ollut kenenkään hallussa, kun Georgia käynnisti hyökkäyksen Etelä-Ossetiaan elokuun 7. päivän iltana.
”Armeijan johto oli ulkona tilanteesta koko sodan ajan. Kukaan heistä ei voinut suunnitella hyökkäystä, sillä he eivät tunne Kaukasiaa. Yleisesikunnan päällikkö on uusi, ja maavoimien komentaja vaihtui kesällä”, Baev sanoo.
Hän arvelee, että päätöksen Venäjän vastahyökkäyksestä teki rajalla päivystäneen 58. armeijakunnan komentaja. Kreml ja armeijan yli johto joutuivat sen jälkeen reagoimaan tilanteeseen kylmiltään.
”Päätös tehtiin sotilashierarkian kolmannella tai neljännellä tasolla. Upseerit ottivat kovan riskin, mutta he voittivat, koska Georgian joukkoja johdettiin huonosti ja ne menivät paniikkiin.”
Baevin mukaan Georgian sota oli sokki presidentti Dmitri Medvedeville. Hän joutui asemansa vuoksi korostamaan tiukasti Venäjän mahtia, ja sortui ylilyönteihin säestäessään Putinia.
Baev kiinnittää huomiota siihen, että Medvedev ja Putin esiintyvät nykyisin vain harvoin yhdessä. Medvedev on ollut viime aikoina enemmän julkisuudessa. Hän matkustelee ja pitää puheita, jotka huomioidaan näyttävästi televisiossa.
”Se ei välttämättä tarkoita, että Medvedev vastaisi nyt asioista. Voi olla, että hänet on pantu esille, jotta finanssikriisin seuraukset voidaan pistää aikanaan hänen syykseen.”