Raimo Väyrynen – haastattelu
Barentsin luonnonvarojen hyödyntämisessä kannattaa aina muistaa aikajänne
Vaikka pohjoisen merialueiden strateginen ja
taloudellinen merkitys on kasvanut ja kasvaa yhä, varoittaa
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen
lyhytnäköisyydestä. Hän muistuttaa luonnonvarojen todellisten
hyödyntämismahdollisuuksien olevan pikemminkin kymmenien vuosien kuin
vuosien päässä.
”Tekniset haasteet ovat erittäin
kovia ja poliittisia erimielisyyksiäkin on olemassa. Ajatus siitä, että
Koillisväylää tässä muutaman vuoden päästä purjehditaan edestakaisin
täyttä päätä, ovat kyllä nyt vähän tällaista tieteisromaaniajattelua”,
Väyrynen tähdensi Kalevalle.
Ilmaston
lämpeneminen muuttaa olosuhteita ja helpottaa luonnonvarojen
hyödyntämistä sekä merenkulkua. Silti sekä kanadalaiset että
tanskalaiset Luoteis- ja Koillisväylää koskevat tutkimukset kehottavat
varovaisuuteen.
Lopulta kyse on siitä, että väylä
on ainakin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa auki vain kesäaikaan,
eikä matkalla ole satamia taikka palvelupisteitä.
Polttoainekustannukset eivät lopulta ole juurikaan halvempia.
”Kun
ajatellaan joko luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksia tai
logistiikkaa, niin aina on syytä ottaa se tuumaustauko ja katsoa sitä
aikaperspektiiviä.”
Raimo Väyrynen
on muun muassa kansainvälisen politiikan ja talouden asiantuntija. Hän
arvioi Oulussa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien työseminaarissa
maanantaina juuri Barentsin alueen taloudellista ja poliittista
kehitystä.
”Esimerkiksi Shtokmanin kentän
osalta virallinen venäläisen arvion mukaan hyödyntäminen alkaisi 2013.
Hyvä norjalainen asiantuntija Arild Moen Fritjof Nansen-instituutista sanoi, että se on täysin epärealistinen luku, hyödyntämiseen ei varmasti päästä siinä vaiheessa.”
Nyt on liikkeellä jopa spekulaatioita, että vähemmistöosakkaana oleva iso ranskalaisyhtiö Total miettii vetäytymistä.
”En
usko, että näin tapahtuu, mutta aina on syytä pitää mielessä vaikeudet
ja epävarmuustekijät, ettei hurahdeta tällaisiin epärealistisiin
odotuksiin siitä, mitä todellisuudessa on saavutettavissa.”
Kaupallisessa
mielessä kannattaa muistaa, että kyse on valtavista investoinneista.
Suurissa, teknisesti vaativissa projekteissa on myös hyvin
todennäköistä, että ne viivästyvät ja kustannukset kasvavat.
Hyvä
esimerkki tästä on Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen. Toisaalta
öljyn- ja kaasunporauskentillä voivat toimia vain kaikkein suurimmat
yhtiöt, joilla on riittävästi muskeleita.
”Suomessa
ei kerta kaikkiaan ole sellaisia suuryrityksiä. Suomalaisyritysten
mahdollisuudet ovat ennen kaikkea muodostaa keskenään konsortioita,
yhteistyöryhmiä ja löytää hyviä alihankintasuhteita näihin varsinaisiin
jättiläisiin.”
Venäjä rämpii
samassa taantumassa kuin muukin maailma. Tähän asti maata on auttanut
vielä viime kesänä 600 miljardin dollarin suuruinen
valuuttavarantoylijäämä. Lisäksi Venäjä oli korkean öljyn aikana
laittanut 400 miljardia dollaria vakuusrahastoon.
Rupla
on devalvoitunut 30 prosenttia. Liittovaltion budjetti on laskettu
70–90 dollarin barrelihintaan ja kun kauppa käy 40 dollarin hinnalla,
valtiontalous takoo Väyrysen mukaan koko ajan miinusta. Tähän saakka on
syöty valuuttavarantoja ja vakausrahastoa.
”Ne, jotka tuntevat Venäjän taloutta paremmin, ennakoivat että ylijäämärahat on syöty vuoden loppuun mennessä.”
”Yksi
iso kysymys epäilemättä on, riittääkö Venäjällä öljyä ja kaasua, koska
tuotanto on laskussa, kentät vanhenevat, omaa teknologiaa ei ole ja
sitä pitäisi saada lännestä”; Väyrynen pohtii.
”Ollaanko
sitä valmiita ottamaan vastaan. Juuri tämä norjalainen asiantuntija
esitti näkemyksen, että Shtokmanin kaasusta pääosa tulisi Nord
Streamiin, jota suunnitellaan Itämeren pohjaan.”
Nord
Streamin pitäisi aloittaa 2011, mutta rakennuslupaa ei ole
ympäristöselvitysten takia. Shtokmanin viivästyessä kaasu täytyisi
ottaa Siperian kentiltä. Riittääkö kaasu sitten Ukrainan kautta
meneviin putkiin.