Ulkopoliittisen instituutin tutkija kommentoi Ilta-Sanomissa 24.4. venäläisten sotilaskoneiden lentämistä Ruotsin merirajan tuntumassa pääsiäisyönä. Tutkija arveli että Venäjä harjoitusten lisäksi halusi näpäyttää Ruotsia.
Venäjä näpäytti Ruotsia, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Jarmo Huhtanen.
NÄKÖKULMA
Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu sai uutta polttoainetta, kun sanomalehti Svenska Dagbladet paljasti venäläisten sotilaskoneiden lentäneen aggressiivisesti Ruotsin merirajan tuntumassa. Pääsiäisyönä tapahtuneeseen harjoitukseen osallistui kaksi venäläistä pommikonetta ja neljä hävittäjää.
Lehden mukaan rajaa kohti lentäneet koneet näkyivät ruotsalaisten tutkissa. Nöyryyttävää oli, että Liettuasta nousseet Naton hävittäjät kävivät tarkistamassa venäläiskoneet, mutta yksikään ruotsalainen hävittäjä ei noussut ilmaan.
Tilanne muistutti kylmän sodan harjoituksia, joissa vastapuolta härnättiin lentämällä suoraan kohti rajaa ja kääntymällä viime tingassa takaisin. Suomen puolustusministeriöstä kerrotaan, ettei tällaista ole Suomessa havaittu vuosikausiin.
Vuoto oli tarkoituksellinen Svenska Dagbladetin nimettömästä lähteestä saama tieto ei tullut julkisuuteen sattumalta. Tieto Ruotsin ilmavoimien saamattomuudesta lienee vuodettu tarkoituksella. Tavoitteena on vaikuttaa maassa kiivaana käyvään puolustuskeskusteluun.
Ruotsissa on väitelty koko alkuvuosi maan puolustuspolitiikasta. Lähtölaukaus pamahti tammikuussa, kun Ruotsin armeijan komentaja Sverker Göranson sanoi Svenska Dagbladetin haastattelussa, että Ruotsi pystyisi puolustautumaan yksin vain viikon.
Ruotsi on lopettanut yleisen asevelvollisuuden ja siirtynyt pienempään ammattiarmeijaan. Vaikka maan puolustusbudjetti on kaksi kertaa isompi kuin Suomen, on Ruotsin armeijan iskukykyä epäilty. Tilannetta vaikeuttavat vakavat rekrytointiongelmat.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti maaliskuussa, että ruotsalaiset ovat heränneet tosiasiaan, että Ruotsin puolustus on päästetty rapakuntoon. Hän arvelikin, että Ruotsi saattaa päättää Natoon liittymisestä jo 2015-2016.
Venäjä on ilmoittanut panostavansa valtavia summia armeijansa uusimiseen lähivuosikymmeninä. Luvut ovat kuitenkin vain lukuja paperilla. Kukaan ei tiedä, mihin Venäjällä on oikeasti varaa tai mitä tekee presidentti Vladimir Putinin jälkeinen hallinto.
Harjoitusta Ruotsin rannikolla ei voi kuitenkaan pitää sattumana. Salonius-Pasternak arvioi IS:lle, että taustalla voi olla harjoituksellisten syiden lisäksi halu näpäyttää Ruotsia
Suomella ei ollut syytä tunnistaa Olisivatko Suomen ilmavoimat olleet hereillä vastaavassa tilanteessa?
Ilmavoimat ei kerro tarkkoja tietoja operatiivisista valvontalennoista, joilla Hornetit käyvät tutkimassa tunnistamattomia koneita yleensä kansainvälisessä ilmatilassa. Näitä lentoja on vuosittain kuitenkin joitakin kymmeniä.
Suomessa tapahtui elokuun 2005 ja vuoden 2012 välisenä aikana 19 sellaista ilmatilan loukkausta, joihin oli syypäänä vieraan valtion ilma-alus. Käytännössä kyse oli aina sotilaskoneista. Näistä koneista kuusi oli venäläistä, viisi ruotsalaista, viisi yhdysvaltalaista, yksi norjalainen ja yksi belgialainen. Suomessa on tehty myös poliittinen päätös, että kaikki vieraan valtion ilmatilan loukkaukset julkistetaan.
Pääesikunnasta kerrotaan, että Suomen tutkavalvonta havaitsi Ruotsin rannikolle pääsiäisyönä lentäneet venäläiskoneet. Suomalaiset hävittäjät eivät kuitenkaan käyneet kansainvälisessä ilmatilassa lentäneitä koneita tunnistamassa. Ei ollut mitään syytä.