Kosovo pyrkii pois YK:n holhouksesta ja haluaa normaalit suhteet Serbiaan.
Haagin oikeusoppineet voivat olla Kosovon itsenäisyydestä mitä mieltä vain, mutta serbialaisista Kosovo kuuluu heille, vähintään henkisesti. Toukokuussa Serbian ulkoministeri Vuk Jeremic totesi Der Spiegelissä, että Kosovo on ”Serbian Jerusalem”. Kesäkuussa presidentti Boris Tadic pyysi ”kristittyjä valtioita” tukemaan serbialaista identiteettiä Kosovossa, koska kristinuskon aikoinaan vakiinnuttanut Rooman keisari Konstantinus syntyi Nišissä, joka on nykyisin Serbiaa.
Pääministeri Mirko Cvetkovic totesi Euronewsissa, että Kosovon tunnustaminen ja Serbian EU-jäsenyys ovat ”rinnakkaisia” hankkeita, jotka eivät syö toisiaan – vaikka EU ei halua uutta Kyproksen kaltaista jakautunutta maata. Kosovossa Hashim Thacin hallitus ei halua neuvotella Serbian kanssa Kosovon itsenäisyydestä tai maa-alueiden vaihdosta, vaan normaaleista naapureiden välisistä asioista.
Normaaleja suhteita hankaloittaa jo se, että Serbia tukee Kosovon serbienemmistöisiä kuntia, joissa on serbien paikallishallinto albaanihallinnon rinnalla. Rinnakkaishallinto jäi vuosikymmen sitten sodan päätyttyä, koska YK:n väliaikaishallinto (UNMIK) sen salli. Kosovon serbikunnissa kelpaavat Serbian dinaarit, kun muualla käytetään euroja. Lähihistoriastaan huolimatta Kosovo toimii kuin valtio, sanovat asiantuntijat.
Albaanien pääasiassa asuttama, kahden miljoonan asukkaan Kosovo julistautui itsenäiseksi helmikuussa 2008. Sitä ennen, sodan päättymisestä vuodesta 1999, sen asema oli avoin. Muodollisesti se oli osa Serbiaa, mutta maata hallinnoi YK:n UNMIK-missio. Kun Kosovon perustuslaki astui voimaan kesäkuussa 2006, valta siirtyi ”kansainväliselle siviiliedustajalle” (ICR) ja kosovolaisille. Siviiliedustaja on hollantilainen Pieter Feith, joka edustaa Kosovon tunnustaneita maita ja EU:ta.
Kosovon on tunnustanut 69 valtiota, myös Suomi. Serbian tukija Venäjä ei ole tunnustanut, eivätkä EU-maista Kreikka, Espanja, Romania, Slovakia ja Kypros, omista syistään. Länsi-Balkanin maista Makedonia, Albania, Montenegro ja Kroatia ovat jo solmineet diplomaattiset suhteet. UNMIK on enää postikonttori, jonka kautta Kosovon tunnustamatta jättäneet valtiot ottavat yhteyttä maan johtoon. Kfor-rauhanturvaajat vähenevät ensi vuonna. EU:n suurin siviilikriisihallintaorganisaatio Eulex kehittää oikeusvaltiota, poliisia, rajavartiointia ja tullia. Demokratia toimii, sanoo ulkopoliittisen instituutin Kosovossa oleva tutkija Tanja Tamminen. Vapaissa vaaleissa on ollut vähän vilppiä, ja kansalaisyhteiskunta kehittyy. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tuella on syntynyt satoja kansalaisjärjestöjä.
Kosovo nousee presidentti Martti Ahtisaaren suunnitelman mukaan, vaikka YK:n turvallisuusneuvosto ei sitä Venäjän vastustuksesta hyväksynyt. Uusia serbienemmistöisiä kuntia on perustettu maan eteläosiin. Etelän serbikunnissa on alettu Tammisen mukaan sopeutua Kosovon itsenäisyyteen. Kesäkuun kuntavaaleissa Partesin serbikunnassa jopa yli puolet serbeistä äänesti.
Pohjoisissa serbikunnissa on sopeutuminen kesken. Äskettäin Mitrovicassa serbimielenosoittajat vastustivat Kosovon hallituksen serbipuolelle perustamaa toimipistettä, joka palvelee kahtia jakautuneen kaupungin muslimeja. Yksi ihminen kuoli.
Tämä tapahtui Mitrovican uuden sillan pohjoispuolella – sen rakensivat rauhanturvaajat yhdistämään albaanit ja serbit.