Kultaranta-keskustelujen
perusteella vaikuttaa siltä, että kansalta halutaan evätä mahdollisuus päättää
Nato-jäsenyydestä. Näin sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin
johtaja Markku Kivinen.
– Osalla suomalaista eliittiä näyttää olevan pyrkimyksenä päättää Natoon
liittymisestä eliitin kesken, Kivinen sanoo.
Hänen mukaansa tämä merkitsisi sitä, että seuraavat eduskuntavaalit ovat
samalla myös Nato-vaalit.
– Äänestäjien on päätöstä tehdessään otettava huomioon ehdokkaan ja puolueen
Nato-kanta, sillä mahdollisuutta Naton torppaamiseen kansanäänestyksessä ei
välttämättä tule.
Hän muistuttaa, että Suomessa tulisi käydä keskustelua myös Venäjän
ydinaseista, jos tilanne kärjistyy äärimmilleen.
– Suomen on mietittävä, miten sen on toimittava, jotta Venäjä ei eliminoi
Suomea laajan yleiseurooppalaisen kriisin sattuessa, Kivinen sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä käyttäisi todennäköisesti ydinaseita Suomea vastaan.
Aleksanteri-instituutin tutkijan Hanna Smithin mielestä Nato-kysymys jäi
Kultaranta-keskusteluissa ilmaan ja vaatii lisää pohdintaa.
– Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kommentit kuitenkin vahvistivat
Venäjältä aiemmin tihkuneita lausuntoja, joiden mukaan Venäjä ei halua Suomen
liittyvän Natoon, Smith sanoo.
”Lavrovin kritiikki EU:lle on kritiikkiä Suomelle”
Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden ohjelmajohtaja Mika
Aaltola ei ole tyytyväinen Lavrovin kanssa käytyjen keskustelujen
julkilausuttuun sisältöön.
– Likaiset asiat lakaistiin pois pöydältä, eikä Suomi esittänyt Venäjälle
selkeää paheksuntaa Krimin miehittämisestä, Aaltola sanoo.
Hänen mukaansa on muodostunut jo perinteeksi, että Suomen ja Venäjän
virallisissa tapaamisissa ei käsitellä hankalia asioita.
– Meno on sama kuin 2000-luvun poutasäällä, Aaltola sanoo.
Hän ei usko Suomen ja Venäjän välien paranevan, jos Venäjä jatkaa viime
kuukausina harjoittamaansa politiikkaa.
– Nyt ei ole käynnissä Suomen ja Venäjän suhteiden kukoistuskausi, vaikka
julkisesti niin annetaan ymmärtää, Aaltola sanoo viitaten poliitikkojen
vakuutteluihin maidemme hyvistä väleistä.
Hänen mukaansa Lavrovin esittämä kritiikki EU:ta kohtaan on samalla kritiikkiä
Suomea kohtaan, mutta jostain syystä asiaa ei Suomessa haluta niin tulkita.
Venäjä keskittyy kahdenvälisiin suhteisiin
Venäjältä juuri ennen Lavrovin ja suomalaispoliitikkojen tapaamisia tulleita
kohulausuntoja voi Aaltolan mukaan pitää välillisinä piiloviesteinä, joita
Venäjä kohdistaa Suomelle. Osittain samoilla linjoilla on myös
Aleksanteri-instituutin johtaja Kivinen.
– Propagandakamppailu on todellista, mutta kahjoja löytyy joka lähtöön, Kivinen
sanoo.
Kivinen, Smith ja Aaltola toteavat, että Venäjä keskittyy korostamaan hyviä
kahdenvälisiä suhteitaan eri maiden kanssa.
– Suomen ja Venäjän välisissä keskusteluissa korostettiin kauppaa ja vientiä.
Kansainvälisessä politiikassa on kuitenkin puhuttava myös ikävistä aiheista,
Aaltola sanoo.
Hänen mielestään Lavrovin Suomen-vierailu silti osoitti, että Suomi pystyy
tapaamaan Venäjän edustajia hyvässä hengessä EU-pakotteista huolimatta. Samalla
Venäjä näytti, että sillä on ystäviä lännessä.
Smithin mukaan puolestaan Venäjän ja EU:n välit tulevat olemaan viileät vielä
pitkään. Kivinen puolestaan on toiveikas.
– Tilanne ei voi kärjistyä loputtomiin. Paljon riippuu siitä, miten Ukrainan
suhteen toimitaan.