Stubb avaisi perussopimuksen, Tuomioja jyrkästi vastaan
Aamulehti
Vesa-Pekka Hiltunen

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kommentoi Aamulehdessä 27.8. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin vaatimusta Euroopan unionia koskevan perussopimuksen nopeasta tiukentamisesta.

Eurokriisi: Erkki Tuomiojan mukaan nykyiset keinot riittävät eurokriisin hoitoon. Alexander Stubb valmis avaamaan perussopimuksen.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) ovat eri linjoilla Euroopan unionin perussopimuksen avaamisesta.
Tuomioja tyrmää Saksan liittokansleri Angela Merkelin vaatimuksen Euroopan unionia koskevan perussopimuksen nopeasta tiukentamisesta.
– Pidän tätä epärealistisena ja tarpeettomana. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä eurokriisin ratkaisemisen kanssa. Se pitää hoitaa nykyisillä ja jo päätetyillä välineillä, Tuomioja sanoo.
Alexander Stubbin mukaan sopimuksen avaamiselle on tarvetta.
– EU:n taloussääntöjä pitää tiukentaa. Sitä Suomi on ajanut alusta saakka. Kasvu- ja vapaussopimuksessa luotu vapaaehtoisuuteen pohjautuva järjestelmä ei riitä.

Stubbin mukaan keskustelu perussopimuksen avaamisesta on aloitettava Suomessa nyt.
– Nyt on jo tehty paljon nykyisen lainsäädännön puitteissa. Jos on sellaisia kysymyksiä, jotka vaativat perussopimuksen muuttamista, meidänkin pitää harkita sitä rauhassa ja maltilla, hän sanoo.
Tuomiojan mukaan nykyiset päätökset, kuten pysyvä vakausmekanismi EVM ja komission valvontavaltaa lisäävä six pack -paketti, riittävät kantamaan pitkälle tulevaisuuteen. Jos siis euroalue ylipäätänsä selviää kriisistään yhtenäisenä.
– Tällaisia päätöksiä ei pidä enää tehdä pikavauhdilla ja painostamalla, koska se juuri on johtanut demokratiakriisiin Euroopassa, Tuomioja sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo, etteivät Merkelin vaatimukset toteudu ainakaan kovin helposti.
– Miten pitkälle jäsenmaat ovat halukkaita menemään kriisin kannustamina, se on vaikea kysymys, Tiilikainen sanoo.
Perussopimuksen muuttamiseen tarvittaisiin kaikkien 27 jäsenmaan yksimielinen hyväksyntä. Useissa maissa se tarkoittaisi kansanäänestyksiä.
Tiilikaisen mukaan Merkelin ehdotus on vielä liian epämääräinen.
– Millaista valtaa hän oikein EU:lle vaatii. Se jää epäselväksi. Odotan mielenkiinnolla häneltä tarkennuksia. Keskustelunavaus uusista keinoista on tervetullut.
Useiden EU-maiden ulkoministerit ovat jo torpanneet Merkelin ehdotuksen. Stubb pitää mahdollisena, että sopimuksen ratifioivat vain euromaat.
Stubb toivoo kovimmat euro- ja Kreikka-kriitikot perussopimuksen avaamisen kannalle.
– Toivon, että he ovat valmiita kannattamaan sellaisia uudistuksia, jotka tiukentavat sääntöjä, jottei Kreikan kaltainen tapaus toteutuisi uudestaan.
EU:n taloussääntöjä pitää tiukentaa. Sitä Suomi on ajanut alusta saakka.

 

Kommentti

Eurobondeja vai vaalipeliä?

Angela Merkel vaatii Lissabonin sopimuksen repimistä. Miksi nyt?
Yksi mahdollisuus on se, että Saksa on kyllästynyt Euroopan keskuspankin liian suureen rooliin.
Merkel voi myös ennakoida eurobondien käyttöönottoa. Saksa on vastustanut euromaiden yhdessä takaamia joukkovelkakirjalainoja, mutta Ranska on kääntynyt niiden kannalle.
– Saksa voi vaatia, että jos mennään yhteiseen velanottoon, EU:lla pitää olla enemmän valtaa päättää taloudellisesti heikompien maiden taloudesta, EU-asiantuntija Teija Tiilikainen arvelee.
Kolmas vaihtoehto on, että Merkel on aloittanut vaalikampanjansa. Saksassa järjestetään parlamenttivaalit ensi vuonna. Vuoden 2011 osavaltiovaaleissa Merkelin puolue koki raskaita tappioita.
Saksalaiset ovat kyllästyneitä ongelmamaihin. Merkel vaati jo vuosi sitten uudistuksia EU:n perussopimukseen. Nyt on aika toimia tai muuten konservatiivit ovat pulassa ensi vaaleissa.
Siksi Merkel haluaa lisää kuria. Nyt. Heti.