Valtiovierailu: Tutkija pitää Suomen mahdollisuutta edistää rauhanprosessia pienenä
Lähi-idän maissa kiertää tällä viikolla outo kaksikko levittämässä rauhan sanomaa.
Presidentti Tarja Halosen virallisella vierailulla Jordaniaan alkanut kierros jatkui valtiovierailuna Israeliin, ja päättyy tänään palestiinalaisten presidentin Mahmoud Abbasin tapaamiseen. Halosen kannoilla seuraa ulkoministeri Alexander Stubb, jolla on omat kovan tason tapaamisensa.
Vierailu voidaan tulkita osaksi Suomen ulkopolitiikan profiilin nostoa, joka liittyy maamme haluun päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuosina 2013-2014.
Puolueettoman ja hyödyllisiä palveluja tarjoavan maan maine Lähi-idässä voi olla tärkeää kilpailtaessa turvallisuusneuvoston paikasta. Esimerkiksi Kanadan arvioidaan hävinneen paikan Portugalille tänä vuonna siksi, että monet YK:n jäsenmaat katsoivat sen olevan liian Israel-myönteinen.
Avain USA:n taskussa
Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu presidentti Martti Ahtisaari on vakuuttanut uskoaan Lähi-idän rauhan mahdollisuuteen. Onko Suomi nyt tarjoamassa itseään rauhanvälittäjäksi, ja mitä annettavaa Suomella olisi rauhanprosessille?
– Pelkäänpä, ettei Suomi pysty tekemään kovin paljoa Lähi-idän rauhanprosessin edistämiseksi. Kyllä siinä nyt kaivataan Yhdysvaltain puuttumista asioihin, jotta saataisiin vakavat neuvottelut käyntiin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Behr.
Yhdysvaltalaissyntyinen Behr korostaa kuitenkin, että hän tutkii lähinnä EU:n ja Lähi-idän maiden suhteita yleisemmin, eikä ole varsinaisesti perehtynyt Suomen politiikkaan.
– En sano, ettei rauhaa voitaisi saavuttaa. Presidentti Barack Obaman kunnianhimoinen tavoite on päästä ratkaisuun Lähi-idässä.
– Tilanne on toiveita herättävä, ja ehkä jotakin suljettujen ovien takaista diplomatiaa siellä voisi olla tehtävissä.
– Suurin ongelma rauhanprosessin etenemisen kannalta kuitenkin on nyt se, että Yhdysvallat ei ole saanut saanut Israelia jatkamaan siirtokuntien rakentamiskieltoa, vaikka se onkin tehnyt melko anteliaana pidetyn tarjouksen korvauksista, jos siirtokuntien rakentamisesta luovutaan.
Behrin arvion mukaan suomalaiset tuskin voivat tehdä paljonkaan Israelin suhteen. Palestiinalaisten puolella taas ei nyt ole ketään, joka voitaisiin saada suostutelluksi neuvotteluihin, ellei siirtokuntien rakentamisen kieltoa jatketa.
– En tiedä, onko se hyvä vai paha asia, mutta se on realiteetti. Siksi juuri nyt Suomikaan ei voi paljon auttaa, Behr sanoo.
Valtio rakenteilla
Behrin mukaan suomalaiset voivat ehkä tarjota palestiinalaisille osaamistaan valtion rakentamisessa.
– Palestiinalaisten pääministeri on nyt perustamassa valtioelimiä tulevaa palestiinalaisvaltiota varten, ja tällaisesta suomalaisilla on ehkä jotakin kokemusta, Behr sanoo.