Charly Salonius-Pasternak – haastattelu

Pohjolan puolustusyhteistyölle kaavaillaan uusia ulottuvuuksia

Pohjoismaista
puolustusyhteistyötä ollaan luotsaamassa kirjaimellisesti uusille
vesille, Islannin ilma- ja merialueelle. Maanantaina julkaistavassa
raportissa pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisesta
yhteistyöstä esitetään yhteistä Nato-maa Islannin aluevalvontaa, jossa
Suomi olisi mukana.

Norjan entinen ulko- ja puolustusministeri Thorvald Stoltenberg julkistaa ehdotuksensa noin tusinasta käytännön yhteistyöhankkeesta epävirallisessa ulkoministerikokouksessa Oslossa.

Eniten odotuksia kohdistuu ehdotuksiin
puolustusyhteistyöstä. Ennakkoarvioiden mukaan ne sekä laajentaisivat
pohjoismaista puolustusyhteistyötä maantieteellisesti moninkertaisesti
nykyisestä että syventäisivät sitä yhteisen puolustuksen suuntaan.

Stoltenberg ei itse halunnut kommentoida
ehdotustensa sisältöä ennen niiden julkistamista maanantaina.
Suomalaiset ja norjalaiset virkamiehetkin kommentoivat niitä
pidättyväisesti ja nimettöminä.

Islannin merkitys ehdotusten joukossa
korostuu. Islanti liittyi Tanskan mukana uuteen pohjoismaiseen
puolustusyhteistyöhön viime vuonna.

Kyse on siitä, missä vaiheessa jonkin
alueen yhteinen valvonta tai ylipäätään yhteiset puolustuksen
voimavarat muuttuvat yhteiseksi puolustukseksi eli maiden
velvollisuudeksi puolustaa toisiaan.

Norja, Tanska ja Islanti ovat jo entuudestaan puolustusliitossa
keskenään Naton jäseninä, mutta Suomi ja Ruotsi eivät. Ruotsi linjasi
jo toissa vuonna, että se ”ei olisi toimeton” jos joku Pohjoismaa
joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Suomi on välttänyt yhtä selkeää
linjausta.

Asevoimattoman Islannin ilmavalvonnan
merkitys on kasvanut Yhdysvaltain suljettua tukikohtansa Keflavikissa
2006. Muut Nato-maat partioivat Islannin ilmatilaa vain ajoittain
samalla, kun Venäjän strategiset pommikoneet ovat taas aloittaneet
lentonsa sen tuntumassa, ja kiinnostus pohjoisiin alueisiin nousee.

Uuden raportin lähtöideana ei kuitenkaan
ole Pohjoismaiden puolustusliitto, sanoi selvitykseen suomalaisena
asiantuntijana kuultu professori Tuomas Forsberg.
Hän painotti, ettei ole nähnyt Stoltenbergin tekstiä. Yhteisen
puolustuksen suuntaan mennään kun sille ei ole esteitä, sanoi Forsberg.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly SaloniusPasternak
vuorostaan arvioi, että liikkuminen kohti yhteistä puolustusta on
puolustusyhteistyössä sisäänrakennettua. Jos sovitaan yhteistoiminnasta
ja yhteisistä voimavaroista, niin joudutaan sopimaan myös siitä, mitä
tehtäisiin sodan sattuessa, sanoi Pasternak. Hän valmistelee omaa
tutkimustaan pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä.

Natosta on kannustettu pohjoismaita lisäämään puolustusyhteistyötään.