Ulkopoliittisen instituutin tutkija Harri Mikkola ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen tutkija Jukka Anteroinen julkaisivat vieraskynän “Suomi tarvitsee omaa puolustusteollisuutta” Helsingin Sanomissa 10.10. Tutkijat totesivat, että huoltovarmuus edellyttää, että kotimaisen puolustusteollisuuden toimintamahdollisuudet turvataan myös uusien EU-säädösten aikana.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Harri Mikkola ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen tutkija Jukka Anteroinen julkaisivat vieraskynän ‘ Suomi tarvitsee omaa puolustusteollisuutta’ Helsingin Sanomissa 10.10. Tutkijat totesivat, että huoltovarmuus edellyttää, että kotimaisen puolustusteollisuuden toimintamahdollisuudet turvataan myös uusien EU-säädösten aikana.
Euroopassa on käynnissä puolustusteollisuuden pudotuspeli, jossa on lähitulevaisuudessa sekä voittajia että häviäjiä. Kun toimiala on murroksessa, myös alan suomalaisen teollisuuden toimintaympäristö muuttuu vaikeammaksi.
Muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen. Huoltovarmuuden yksi tukijalka on kotimainen puolustusteollinen osaaminen, jolla turvataan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintakyky myös poikkeusoloissa.
Euroopan puolustusmarkkinat ovat pirstoutuneet valtioiden sisäisiin markkinoihin, mutta tilanne on muuttumassa. Talouskriisi, budjettileikkaukset ja kriisinhallintaoperaatioiden korostuminen asevoimien toiminnassa asettavat teollisuudenalalle uudenlaisia vaatimuksia.
Puolustusmateriaalin teknistyessä tutkimus- ja kehittämiskustannukset kasvavat ja alan tuotteista tulee entistä kalliimpia. Tämä lisää puolustusteollisuuden kansainvälisiä fuusioita ja valtioiden välistä puolustussektorin yhteistyötä.
Samalla EU pyrkii toteuttamaan unionin kilpailukyky- ja teollisuuspolitiikan tavoitteet myös puolustusteollisuudessa. Uusien alan teollisuuden toimintaa säätelevien direktiivien tarkoituksena on avata EU:n lukkiutuneita puolustusmarkkinoita eurooppalaiselle kilpailulle.
Suomalaisessa puolustusteollisuudessa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksessä on noin sata jäsentä. Yhdistyksen jäsenyritysten liikevaihto oli vuonna 2011 noin 1,5 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät noin 8 000 suomalaista.
Eurooppalaisten markkinoiden muutoksilla on suuri vaikutus Suomen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiin. Kilpailu hankinnoista lisääntyy. Samanaikaisesti puolustusvoimauudistus vähentää Puolustusvoimien materiaalihankintamäärärahoja.
Kehitys on selvä uhka suomalaiselle puolustusteollisuudelle, sillä sen tuotanto on suuntautunut suurelta osin kotimaan markkinoille.
Suurin EU-säädösten ongelma liittyy vastakauppoihin. Ne eivät enää ole entisessä mittakaavassa mahdollisia. Vastakauppojen väheneminen vaikeuttaa Suomen kykyä pitää yllä sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta riittävää osaamista ja teollista tuotantoa.
Muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen. Huoltovarmuuden yksi tukijalka on kotimainen puolustusteollinen osaaminen, jolla turvataan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintakyky myös poikkeusoloissa.
Euroopan puolustusmarkkinat ovat pirstoutuneet valtioiden sisäisiin markkinoihin, mutta tilanne on muuttumassa. Talouskriisi, budjettileikkaukset ja kriisinhallintaoperaatioiden korostuminen asevoimien toiminnassa asettavat teollisuudenalalle uudenlaisia vaatimuksia.
Puolustusmateriaalin teknistyessä tutkimus- ja kehittämiskustannukset kasvavat ja alan tuotteista tulee entistä kalliimpia. Tämä lisää puolustusteollisuuden kansainvälisiä fuusioita ja valtioiden välistä puolustussektorin yhteistyötä.
Samalla EU pyrkii toteuttamaan unionin kilpailukyky- ja teollisuuspolitiikan tavoitteet myös puolustusteollisuudessa. Uusien alan teollisuuden toimintaa säätelevien direktiivien tarkoituksena on avata EU:n lukkiutuneita puolustusmarkkinoita eurooppalaiselle kilpailulle.
Suomalaisessa puolustusteollisuudessa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksessä on noin sata jäsentä. Yhdistyksen jäsenyritysten liikevaihto oli vuonna 2011 noin 1,5 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät noin 8 000 suomalaista.
Eurooppalaisten markkinoiden muutoksilla on suuri vaikutus Suomen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiin. Kilpailu hankinnoista lisääntyy. Samanaikaisesti puolustusvoimauudistus vähentää Puolustusvoimien materiaalihankintamäärärahoja.
Kehitys on selvä uhka suomalaiselle puolustusteollisuudelle, sillä sen tuotanto on suuntautunut suurelta osin kotimaan markkinoille.
Suurin EU-säädösten ongelma liittyy vastakauppoihin. Ne eivät enää ole entisessä mittakaavassa mahdollisia. Vastakauppojen väheneminen vaikeuttaa Suomen kykyä pitää yllä sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta riittävää osaamista ja teollista tuotantoa.
Vastakaupat ovat tärkeitä Suomen kaltaisille maille, joilla ei ole kattavaa kansallista puolustusteollisuutta. Kun suuri osan puolustusmateriaalista joudutaan hankkimaan ulkomailta, vastakaupat edistävät vientiä, tasapainottavat kansantalouden vaihtotasetta ja kehittävät kotimaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä.
Puolustusvoimilla pitää olla nykyisiin tehtäviinsä ja nykyaikaiseen sodankäyntiin soveltuva kalusto mutta myös kyky ylläpitää ja korjata kriittistä kalustoa kriisin aikana.
Tähän tarvitaan riittävän vahvaa kotimaista puolustusteollisuutta. Kotimainen teollisuus tuntee puolustusvoimien järjestelmät ja on monelta osin ollut rakentamassa niitä. Tätä tietoa ja osaamista tarvitaan, kun uusia hankintoja tehdään ja liitetään nykyisiin järjestelmiin.
Tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta olennaisia teollisia kykyjä ylläpidetään Suomen puolustushallinnon linjausten mukaan ensisijaisesti suomalaisen teollisuuden voimin.
Tämä on tärkeää myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta antaa teollisuudelle mahdollisuuden markkinoida kilpailukykyisiä tuotteita.
Kotimainen kysyntä luo pohjaa myös ulkomaisille tilauksille.
Suomalaisen teollisuuden vahvuusalueita ovat muun muassa logistiikkaosaaminen, viestintäratkaisut, kranaatinheittimet, panssariajoneuvot sekä kemiallisiin, biologisiin ja ydinmateriaaleihin liittyvä osaaminen.
Suomalaisella puolustusteollisuudella on menestymismahdollisuuksia myös uudessa tilanteessa. Tämä edellyttää, että kotimaisen teollisuuden markkina- ja oikeustoimiosaaminen on riittävän hyvää. Myös puolustusteollisuuden kansalliset tukimekanismit pitää sovittaa yhteen.
Vain näillä toimilla voidaan turvata kotimaisen teollisuuden mahdollisuudet hyödyntää avautuvia eurooppalaisia markkinoita, sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittisen osaamisen pysyminen kotimaassa ja Suomen puolustuskyvyn säilyminen myös poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Mikkola on Ulkopoliittisen instituutin tutkija. Anteroinen on tutkija Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksella.