Suomikin voi hyötyä Jäämeren rikkauksista
YLE
Jaana Kanninen

Jäämeren nopea sulaminen kiihdyttää kilpajuoksua vapautuvan merialueen luonnonrikkauksista. Tuoreen raportin mukaan Suomi voisi hyötyä Jäämeren suomista taloudellisista mahdollisuuksista. Valtioneuvostossa onkin aloitettu arktinen selvitys.

Ilmastonmuutos on ollut erityisen nopeata napa-alueiden läheisyydessä, jopa kaksi kertaa muuta maailmaa nopeampaa. Lämpötilan nousuvauhti Jäämerellä on puoli astetta kymmenessä vuodessa, laskee Yhdysvaltojen Valtameren ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA.

Lämpenemisen seurauksena kolmen viime vuosikymmenen aikana Jäämeren kesäjää on pienentynyt noin 40 prosenttia.

– Ihmisen toiminnalle se merkitsee sitä, että viidenkymmen vuoden päästä Jäämerellä voidaan aloittaa täyspainoinen taloudellinen toiminta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Lotta Numminen. Häneltä on juuri valmistunut raportti Sulavan Arktiksen avainkysymykset.

Merijään sulaminen paljastaa altaan rikkaita öljy- ja kaasukenttiä sekä uusia kalastusalueita, mikä tietenkin avaa uusia taloudellisia mahdolisuuksia.

Jäämeren rantavaltiot Venäjä, Kanada, Yhdysvallat, Norja sekä Tanska Grönlannin kautta ovat nopeasti heränneet huomaamaan tämän. Kaikki yrittävät nyt kasvattaa talousvyöhykkeitään etsimällä merenpohjasta todisteita siitä, että jokin alue rikkauksineen on osa niiden mannerjalustaa.

Norja on jo saanutkin varmistetuksi kolme aluevaltausta.Yhdysvallat ei voi käyttää tätä tietä, koska se ei ole vahvistanut YK:n merioikeusyleissopimusta.

Uusia väyliä avautuu

Ensimmäiset uudet kulkureitit aukenevat jo lähitulevaisuudessa. Venäjän pohjoispuolinen Koillisväylä ja Kanadan pohjoispuolinen Luoteisväylä olivat ensimmäistä kertaa avovettä vuonna 2008. Viime kesänä kaksi saksalaisalusta kulki Koillisväylän läpi onnistuneesti.

Itse Pohjoisnavan läpi kulkeva pääväylä eli Transarktinen väylä on tutkijoiden mukaan jäätön vuoden 2080 jälkeen.

– Itse uskon, että sadan vuoden sisällä Jäämeri on sula kesät talvet, arvioi Lotta Numminen.

Suomella ei kiihtyvässä kilpajuoksussa vapautuvista luonnonvaroista voi olla kovin suurta roolia, koska se ei ole Jäämeren rantavaltio. Lotta Nummisen mukaan Suomi kuitenkin voisi olla jollakin tavalla mukana.

– Me voisimme hyötyä esimerkiksi myymällä ja markkinoimalla perinteistä arktista osaamista, vaikkapa jäänmurtajia. Samoin voisimme myydä ympäristöteknologiaa, jossa Suomella on osaamista.

Numminen on sitä mieltä, että Suomen kannattaisi ottaa aktiivinen ote näissä asioissa.

Arktinen selvitys pikavauhtia

Eduskunta edellytti marraskuussa 2009 valtioneuvostolta selvitystä Suomen tavoitteista Jäämerellä. Sen jälkeen on perustettu sihteeristö sekä asiantuntijaneuvottelukunta pohtimaan arktisia asioita.

– Suomen intressi on yhteistyön vahvistaminen arktisella alueella, sanoo ulkoasiainsihteeri Kim Kuivalainen ulkoministeriöstä. Hänen mukaansa pikavauhtia tehtävän selvityksen on määrä yhdistää taloudellinen ja ympäristönsuojelullinen näkökulma.

Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Lotta Numminen pitää Jäämeren herkän luonnon suojelua ensiarvoisen tärkeänä. Hänen mukaansa ihmisen toimeliaisuuden lisääntyminen Jäämerellä on yhtä suuri ympäristöuhka kuin itse ilmastonmuutoskin.