Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Behr kommentoi Syyrian konfliktia.
Syyrian konflikti on paisunut sisällissodaksi, joka pitkittyessään saattaa vaikuttaa arvaamattomasti ympäröivään alueeseen.
Kansainvälinen väliintulo näyttää voimakkaasta painostuksesta huolimatta yhä epätodennäköisemmältä.
Maaliskuusta 2011 asti Syyriassa vallinnut sekasorto on jatkunut melkein vuoden, eikä loppua ole näkyvissä. Konfliktin vielä pitkittyessä mahdolliset seuraukset koko Lähi-idän kannalta voivat olla arvaamattomat.
– Syyrialla on erittäin keskeinen rooli Lähi-idässä. Uskonnolliset, etniset ja geopoliittiset konfliktit kohtaavat kaikki siellä, ja näin ollen Syyrian tapahtumat vaikuttavat kaikkeen ympärillä olevaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija, tohtori Timo Behr.
Hajanainen vastarinta
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkijaesiupseeri, everstiluutnantti Juha Mäkelän mukaan Syyriassa on tälläkin hetkellä käynnissä sisällissota, joka pahimmassa tapauksessa uhkaa jatkua useita vuosia.
– Konfliktin osapuolina ovat presidentti Bashar al-Assadin johtamalle alawiitti-hallinnolle uskolliset tahot sekä toisaalta hänen valtaansa vastustavat, demokraattisia uudistuksia vaativat oppositiotahot, Mäkelä tiivistää.
Oppositio ei taistelussaan Assadin syrjäyttämiseksi ole kuitenkaan yhtenäinen. Maan rajojen ulkopuolella, pääasiassa Turkissa, oleilevat Syyrian vastarintaneuvosto sekä Vapaan Syyrian armeija. Tämän lisäksi maan sisällä toimii kymmeniä paikallisia vastarintaneuvostoja.
– Opposition ongelma on se, että se on hajanainen ja keskenään riitaisa, eikä kykene koordinoimaan toimintaansa kansainvälisen yhteisön suuntaan, Mäkelä arvioi.
Timo Behrin mukaan useat ulkoiset tahot yrittävät kannustaa oppositiota luomaan yhtenäisen rintaman. Etenkin Assadin hallintoa vastustavat Saudi-Arabia ja Qatar ovat Arabiliiton sisällä pyrkineet vahvasti tukemaan Syyrian opposition toimintaa.
Iranin ja lännen välissä
Syyrian konfliktissa kärjistyvät paitsi maan sisäiset ristiriidat myös koko Lähi-idän kannalta merkittävä ristiriita shiia- ja sunnimuslimien välillä. Vaikka Assadin shiioihin lukeutuvat alawiitit muodostavat vain 11 prosenttia Syyrian väestöstä, heillä on vahva yhteys Iranin shiiaenemmistöön.
– Syyrian rooli Iranin ja lännen vastakkainasettelussa on merkittävä. Se on Iranin tärkeä kumppani ja linkki Libanonissa toimivaan, Iranin tukemaan Hizbollahiin, Behr toteaa.
Mäkelä muistuttaa, että Iranin ja Syyrian välillä on vuodesta 2006 asti ollut keskinäisen puolustuksen ja avunannon sopimus, jonka perusteella Iran on lähettänyt 15 000 sotilaan vahvuisen Vallankumouskaartin osaston Syyrian hallinnon avuksi. Myös Hizbollahin sotilaiden on arveltu taistelevan Assadin riveissä.
Kansainvälinen väliintulo on epätodennäköistä
Iranin kasvavaa valtaa vastustavat Yhdysvallat ja Persianlahden sunnivaltiot näkisivät mielellään sen tärkeän liittolaisen kaatuvan.
– Arabiliitto on yllättänyt aktiivisuudellaan Syyrian tilannetta kohtaan, mutta johtoasemassa ovat selvästi olleet Persianlahden valtiot. Alawiittihallinnon vihollisina ne ovat vahvasti kannattaneet tarkkailuoperaatioita, YK:n turvallisuusneuvoston neuvotteluja ja rauhanturvaajien lähettämistä siviilien turvaksi, Behr sanoo.
Arabiliiton ehdottamat operaatiot eivät kuitenkaan ole ottaneet tuulta alleen, ja YK:n väliintuloa rajoittavat muun muassa Venäjän ja Kiinan voimakkaat vastalauseet.
– Akuutein ongelma on pakolaisten kasvava määrä. Sisällissodan pitkittyminen lisää riskiä sen laajenemisesta muihin valtioihin, ennen kaikkea Libanonin suuntaan, Mäkelä arvioi.
Myös Behr uskoo, että konflikti voi näillä näkymin jatkua vielä erittäin pitkään.
– Syyria on pattitilanteessa jossa mikään osapuoli ei ole tarpeeksi vahva kukistamaan toista, eikä kansainvälistä väliintuloa ole odotettavissa. Mahdollisen ratkaisun olisi tultava neuvottelun kautta, johon sekä oppositio että hallitus osallistuisi. Tällä hetkellä kumpikaan ei tosin ole halukas istumaan saman pöydän ääreen.