Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Kristi Raik ja Anaïs Marin kommentoivat Helsingin Sanomissa 10.8. EU:n itäistä naapuruuspolitiikkaa.
http://www.hs.fi/digilehti/#10082012/ulkomaat/Taistelu+hankalista+naapureista/a1344484261851
EU yritti naapuruuspolitiikallaan ympäröidä itsensä mukavilla oikeusvaltioilla, mutta saikin riesakseen joukon niskoittelevia johtajia. Venäjä yrittää pitää entisiä neuvostomaita vaikutuspiirissään. Uusi Itä-Eurooppa pyrkii hyötymään molemmista.
EU haluaa ystäviä, mutta karttaa viisumivapautta.
Valko-Venäjän ja Ruotsin diplomaattisuhteiden katkos tuo EU-maat tänään perjantaina kriisikokoukseen.
Ruotsi on pyrkinyt kehittämään Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa EU:n naapuruuspolitiikan avulla, mutta saanut vastaansa itsevaltaisen johtajan.
EU-maiden Minskin-lähetystöt avattiin edellisen diplomaattikriisin jäljiltä vasta kolme kuukautta sitten.
Tähänkö EU on päätynyt naapuruuspolitiikassaan, jonka tarkoitus oli ympäröidä unioni ystävällismielisillä oikeusvaltioilla?
”Ei voi puhua suuresta menestyksestä. Kun katsoo alueen kehitystä, se on mennyt huonompaan suuntaan”, sanoo EU:n itäiseen naapuruuspolitiikkaan erikoistunut tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.
EU:n vuoden 2004 suuren laajentumisen myötä unioni sai kymmenen uutta jäsenvaltiota ja liudan uusia naapureita, niiden joukossa kolme uutta itänaapuria, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Moldovan. Niistä tuli uusi Itä-Eurooppa.
Itäisen naapuruusohjelman piiriin liitettiin rajanaapureiden lisäksi myös Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.
Joidenkin silmissä häämötti EU:n laajeneminen kauemmas itään.
Nyt molemminpuolinen tunne lienee pettymys.
”Moldova on pieni valopilkku, jota EU on voimakkaasti tukenut. Ukraina on mennyt täysin väärään suuntaan EU:n näkökulmasta”, Raik sanoo.
”Georgia on edistynyt korruption vähentämisessä, mutta hallinto on mennyt autoritaariseen suuntaan.”
Ja Valko-Venäjä: se on eristynyt diktatuuri.
EU:n mallikaan ei enää näytä niin houkuttelevalta kuin vielä viisi vuotta sitten.
Venäjän televisiokanavia vastaan EU:lla on vaatimaton tiedotuspolitiikka.
Varsinkin Ukraina ja Valko-Venäjä pelaavat asemallaan EU:n ja Venäjän välissä ja pyrkivät saamaan molemmista hyödyn irti.
Viisumivapaudella EU voisi voittaa puolelleen suuret kansanjoukot uudesta Itä-Euroopasta.
Moldova on kehittänyt rajavalvontaa ja biometrisiä passeja EU:n vaatimusten mukaisesti.
”Mutta jos Moldova täyttäisikin tekniset vaatimukset, onko EU itse valmis”, Raik kysyy.
Ilmapiiri EU:ssa on sisäänpäin kääntynyt. Rajojen ulkopuolella nähdään uhkia enemmän kuin mahdollisuuksia.
Perjantain kriisikokouksessa istuvat EU-lähettiläät, koska ulkoministerit lomailevat.
Yksimielisyyttä voi olla vaikea saavuttaa, arvioi Valko-Venäjään erikoistunut tutkija Anaïs Marin Ulkopoliittisesta instituutista.
Jos EU päättäisi sulkea kaikki lähetystöt, viisumien myöntäminen ja tiedonvälitys lähetystöjen kautta katkeaisi juuri Valko-Venäjän syyskuisten parlamenttivaalien alla, Marin muistuttaa.
Uuden rautaesiripun laskeutuminen ei näytä todennäköiseltä, vaikka itänaapurustossa jatkuu epävakauden kausi.
”Hyvin paljon riippuu siitä, mitä EU:ssa tapahtuu ja mitä Venäjällä. Kumpikin on suuri kysymysmerkki”, sanoo Kristi Raik.