Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi Helsingin Sanomissa 28.8. Syyrian sisällissotaa.
Linkki artikkeliin Helsingin Sanomien näköislehteen s. B1
Rauhanomaiset yritykset ratkaista Syyrian sisällissota ovat toistaiseksi ajautuneet umpikujaan.
Siksi suurvallat Lähi-idässä ja maailmalla ovat ryhtyneet tukemaan itselleen mieluisia osapuolia sodassa. Tuella suurvallat yrittävät varmistaa, että niiden liittolaiset pääsevät valtaan Syyriassa, jos nykyhallinto kaatuu.
Syyria on suuri ja keskeisellä paikalla Lähi-idässä sijaitseva valtio. Sisällissodan panoksena onkin Lähi-idän valtatasapaino.
Tärkeimmät Syyrian sodan ulkopuoliset osapuolet ovat Saudi-Arabia ja Iran.
Ne ovat kilpailleet vallasta Lähi-idässä jo pitkään. Valtataistelua on kutsuttu jopa Lähi-idän kylmäksi sodaksi.
Saudi-Arabia pyrkii kasvattamaan valtaansa alueella tukemalla muslimien sunniryhmiä, ja Iran taas shiialiittolaistensa kautta.
Nyt valtakamppailu on kärjistynyt Syyriassa.
Iran tukee kaikin tavoin Syyrian presidentti Bashar al-Assadia, sillä Syyria on Iranin läheisin liittolainen Lähi-idässä. Maita sitoo jopa keskinäinen puolustussopimus.
Al-Assadin kaatuminen olisi Iranille suuri isku.
”Iran tekee mitä vain, että al-Assadin hallinto selviäisi”, kuvailee Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Jo kansannousun alussa Iran vei Syyriaan tiedustelujärjestelmiä ja valvontalaitteistoa, jolla Syyria on seurannut aktivistien toimintaa internetissä.
Nyt tärkeämmässä roolissa ovat asevienti sekä sotilaallinen neuvonta ja koulutus. Syyrian kapinalliset ovat väittäneet, että sotaan on jopa osallistunut iranilaisia sotilaita. Iran on kuitenkin kiistänyt väitteet, eikä tietoja ei ole kyetty vahvistamaan.
Iranin lisäksi al-Assadin tukena on myös shiiajärjestö Hizbollah. Hizbollah on Libanonin voimakkain aseellinen järjestö, jonka suurin vihollinen on Israel.
Syyria, Iran ja Hizbollah ovat muodostaneet jo pitkään liittolaisketjun Lähi-idässä.
Hizbollah on saanut aseita ja muuta tukea Iranista juuri Syyrian kautta.
Jos Syyriassa vaihtuu valta, ketju katkeaa. Hizbollah voisi tällöin jäädä eristyksiin.
Vastapuolella opposition tukena ovat olleet Saudi-Arabia ja muut Persianlahden rikkaat öljyvaltiot.
Saudi-Arabia ja Qatar ovat aseistaneet Syyrian kapinallisia avoimesti. Reutersin haastatteleman arabidiplomaatin mukaan Saudi-Arabia ja Qatar maksavat Syyrian kapinallisille jopa palkkaa.
Saudi-Arabialle Syyrian sisällissota on oiva tilaisuus vahvistaa omaa valtaa Lähi-idässä verivihollisen Iranin kustannuksella.
”Saudi-Arabia haluaa, että Syyriassa nousee valtaan sille ystävällismielinen sunnihallinto”, sanoo everstiluutnantti Juha Mäkelä Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Myös länsimaat ovat tukeneet Syyrian oppositiota.
Koska Syyriassa kamppaillaan alueellisesta vaikutusvallasta, on sotaan ollut hankalaa löytää kansainvälistä ratkaisua. YK:n turvallisuusneuvostossa Kiina ja Venäjä ovat estäneet Syyrian vastaiset päätöslauselmat.
Kun edellinen päätöslauselma kaatui kuukausi sitten, ilmoitti Yhdysvallat painostavansa al-Assadia muilla keinoin.
Pian myös Britannia ilmoitti lisäävänsä apua oppositiolle.
Maanantaina painetta lisäsi Ranskan presidentti François Hollande, joka kehotti oppositiota muodostamaan väliaikaishallituksen. Jos hallitus syntyy, Ranska tunnustaa sen, Hollande sanoi.
Lännen suhde kapinallisiin on kuitenkin hankala. Syyrian kapinallisjoukot koostuvat kirjavasta joukosta erilaisia aseellisia ryhmiä. Joukossa on myös ääri-islamisteja, joista osa sanoo kuuluvansa terroristiverkosto al-Qaidaan.
Länsi ei ole ryhtynyt aseistamaan kapinallisia, sillä aseet saattaisivat joutua vääriin käsiin.
”Apua ehkä haluttaisiin antaa. Ongelmana kuitenkin on, ettei Syyrian oppositiolla ole yhtä luukkua tai johtajaa, jolle avun voisi kanavoida”, sanoo Mäkelä.
Sanomalehti The New York Timesin mukaan joukko tiedustelupalvelu CIA:n työntekijöitä on ollut ohjaamassa apua maltillisemmille kapinallisille Syyrian rajalla Turkissa. Yhdysvaltojen, Britannian ja Saksan kerrotaan välittäneen kapinallisille tiedustelutietoa Syyrian armeijan liikkeistä.
Muuten tuki on tiettävästi ollut lähinnä humanitaarista apua ja viestintäteknologiaa.