Turun Sanomat
Raimo Väyrynen – haastattelu
Raimo Väyrynen: Uuden hallinnon taloudellinen liikkumavara pieni
Barack Obaman hallinto joutuu heti alussa
suurien haasteiden eteen. Yksi suurimmista kysymysmerkeistä on
talouskriisin vaikutukset Yhdysvalloissa.
– Yhdysvaltain talouskriisi on perussyy Barack Obaman
voittoon. Kriisi on niin syvä, että se tuntuu jo hyvin monien
kukkaroissa. Obaman ohjelma ei ehkä kuitenkaan ole kaikilta osin
toteutettavissa.
Näin sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Raimo Väyrynen.
Hän arvelee, että uudella presidentillä on vaikeuksia panna toimeen
etenkin terveyspoliittinen ohjelmansa, kun pankkikriisi ja kaksi sotaa
jättävät hyvin vähän taloudellista liikkumavaraa.
Väyrynen arvioi, että talouden suunnan kääntäminen on vaikeaa. Obama kiristänee varakkaiden verotuksen Bill Clintonin kaudella vallinneelle tasolle. Tilannetta helpottaa, että demokraateilla on enemmistö kongressissa.
– Kahdeksan miljoonaa ihmistä on menettänyt asuntonsa. Asuntomarkkinat ovat sellaisessa jamassa, että niihin on puututtava heti.
Tuleeko suojatulleja?
Ulkopolitiikan
puolella Obamalla on selvästi aikeita vetää joukkoja pois Irakista,
vaikkakin ehkä aiottua hitaammassa aikataulussa, ja keskittää niitä
Afganistaniin, jotta Taliban ei pääsisi uudestaan valtaan.
Väyrysen mukaan Obaman kampanja jätti vaikutelman, että suojatulleja tulee.
– Hänen
avustajansa kuiskivat kuitenkin, ettei tule. Se osoittaa epäröintiä
demokraattien piirissä. Protektionistiset paineet ovat lisääntyneet
finanssikriisin myötä. Obama on aikamoisessa puristuksessa.
– Suhteet
Eurooppaan eivät juuri olleet esillä kampanjassa. Euroopassa ei pidä
tuudittautua siihen, että luvassa on pelkkiä mukavia aikoja. Jos ja kun
Obama panostaa enemmän Afganistaniin, myös eurooppalaisten odotetaan
panostavan enemmän tuohon maahan myös levottomammassa
Etelä-Afganistanissa. Reaalimaailma palaa transatlanttisiin suhteisiin.
Myönteisiltä
Väyrysestä tuntuvat tiedot, että Obaman hallintoa on suunniteltu jo
syyskuusta lähtien. Uusi presidentti haluaa olla selvästi
toimintakykyinen heti alusta alkaen.
Suomenkävijä ehkä ulkoministeriksi
Ulkoministeriehdokkaina on mainittu entinen YK:n ja Saksan suurlähettiläs Richard Holbroke ja Clintonin aikainen apulaisulkoministeri Strobe Talbot, joka neuvotteli Viktor Tshernomyrdinin ja Martti Ahtisaaren kanssa Kosovon rauhanratkaisun 1999. Talbot on käynyt monta kertaa Suomessakin.
– Ulkoministeri
voi olla joku muukin, mutta Obama hakee kokenutta voimaa vastapainoksi,
kun hänellä itsellään ei juuri ole ulkopoliittista kokemusta.
Väyrynen
ei näe, että presidentinvaihdoksella olisi suuria vaikutuksia Suomen ja
Yhdysvaltain suhteisiin. Suhteet ovat olleet hyvässä jamassa. Suomen
asema riippuu pitkälti siitä, miten EU:n, Yhdysvaltain ja Venäjän
suhteet kehittyvät.
– Nämä olivat mobilisaatiovaalit. Uurnille tuli miljoonia uusia äänestäjiä aika nihkeiden George W. Bushin vuosien jälkeen. Uskon, että Obama haluaa pitää yllä suoraa suhdettaan äänestäjiin myös jatkossa.
Ei tyypillinen afroamerikkalainen
Väyrysen mukaan Obama ei ole tyypillinen afroamerikkalainen. Hänen äitinsä oli valkoinen amerikkalainen ja isänsä afrikkalainen.
– Hän
kasvoi valkoisessa kulttuuripiirissä isovanhempiensa hoteissa ja
opiskeli Harvardissa. Näin häneen yhdistyi monia amerikkalaisuuden
piirteitä niin, että hän oli valittavissa presidentiksi.
Väyrynen
pitää Obaman ensimmäisenä tuntuvana haasteena demokraattien
yhdistämistä. Monet työläiset pitävät Obamaa liian herraskaisena.