Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Teija Tiilikainen puhui voimakkaasti ruotsin kielen puolesta Länsi-Uudenmaan kieltenopettajat ry:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa torstaina Lohjalla.
– Ovien avautuminen Eurooppaan ei ole vienyt tarvetta opiskella ja osata ruotsia, alleviivasi Lohjalta ylioppilaaksi kirjoittanut Tiilikainen.
Hän muistutti, että vaikka Suomi toimiikin vahvassa eurooppalaisessa viitekehyksessä, sielläkin syntyy pieniä ryhmiä, joista pohjoismainen ryhmä on Suomelle tärkeä.
– Siellä on totuttu puhumaan ruotsia. Ruotsin kielen hallitsemiselle on Suomen kansainvälisten suhteiden näkökulmasta edelleen erittäin vahva tarve.
Eikä yhden kielen opiskelu ole Tiilikaisen mukaan toiselta kieleltä pois.
– Mitä enemmän kieliä opiskelee, sitä parempi. Kielen opiskelussa ei ole kyse vain kielestä ja kieliopista, vaan useissa tapauksissa se on ikkuna uuteen kulttuuriin, muistutti Tiilikainen.
Kaupunginjohtaja Simo Juva olisi taas vähentämässä ruotsin kielen pakollisuutta.
– Sitä on löysättävä hallitusti ja varsin nopeasti sen vuoksi, että voimme turvata hyvässä ilmapiirissä vähenevän ruotsinkielisen väestön palvelutarpeet ja ruotsin kielen asema suomalaisten itsestäänselvänä kolmoskielenä, ilmoitti Juva puheenvuorossaan.
Hän kuitenkin muistutti, että toisten kielten tuntemus on aina ollut osa eurooppalaisen sivistyneistön työkalupakkia sekä kommunikaatiovälineenä että kulttuurisena pääomana.
– Eli jos haluamme, että kansa on sivistynyttä ja eurooppalaista, koko kansan kieliohjelman on oltava runsas ja monipuolinen.
Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) toiminnanjohtaja Sari Saarinen kertoi seminaarissa peruskoulun tuntijakouudistuksesta. Hän totesi, että opetusministerin asettaman työryhmän tekemässä esityksessä on paljon hyviä asioita, kuten kieltenopetuksen vähimmäisryhmäkoon määrittäminen kymmeneen oppilaaseen ja velvoite tarjota vähintään kolmea A1-kieltä.
– Esitykseen jäi kuitenkin monia puutteita, jotka toivottavasti korjataan jatkovalmistelussa, Saarinen sanoi.
Hänen mukaansa koko uudistuksen lähtökohtana on varhentaa kieltenopetusta. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Suomen kieltenopettajien liitto on huolissaan siitä, että oppilaat joutuvat valitsemaan A1-kielen ensimmäisellä vuosiluokalla joulun jälkeen, jolloin kaikki oppilaat eivät osaa välttämättä lukea ja kirjoittaa. Kynnys jonkin muun kielen kuin englannin valitsemiseen nousee silloin korkeaksi.
Saarinen huomauttikin, että on erittäin tärkeää tarjota mahdollisuus kielivalintoihin myös myöhäisemmässä vaiheessa.
Esityksen suurimpana heikkoutena hän piti sitä, että se venyttää kieltenopetusta pidemmälle ajanjaksolle nykyistä vähemmällä tuntimäärällä.
– SUKOL vaatiikin, että kieltenopetusta aikaistetaan ainoastaan sillä ehdolla, että opetukseen annetaan lisätunteja.