Talousahdinko: Euromaiden johtajat hakevat nyt kuumeisesti velkakriisiin apua Kiinasta
Euromaat ovat talousahdingossa kääntäneet katseet myös unionin rajojen yli. Maailman uusi talousmahti Kiina halutaan mukaan kriisimaiden auttamiseen. Tukea kaivataan niin ikään Brasilialta, Intialta ja Venäjältä.
Euroalueen vakausrahaston johtaja Klaus Regling on juuri aloittanut vierailun Kiinassa. Ranskan presidentti Nicolas Sarozy kertoi torstaina soittavansa Kiinan presidentille Hu Jintalolle mahdollisesta rahoitusavusta. Italiastakin on oltu yhteydessä Kiinaan.
1 Tuki ERVV:n kautta
Väliaikaiseen rahoitusvakausvälineeseen ERVV:hen luodaan erityisrahasto, johon Kiinan ja muiden Euroopan ulkopuolisten maiden lisäksi voivat rahaa ohjata Kansainvälinen valuuttarahasto ja yksityiset sijoittajat. Rahasto ostaisi sijoituksilla kriisimaiden velkapapereita. Vakaus kasvaisi, kun velkojen korot alenisivat.
2Kiina on talousmahti
Kiina on vauras, maailman toiseksi suurin talousmaa. Sen valuuttavaranto on iso, noin 3 200 miljardia dollaria.
Mihin ne on suunnattu, sen Kiina pitää salassa. Sijoitukset eurooppalaisiin valtionvelkakirjoihin ovat arviolta kolmannes koko valuuttavarannosta.
– Kiinalaisille on tärkeää säilyttää ja lisätä varannon arvoa, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen ekonomisti Juuso Kaaresvirta sanoo.
Kiina on siksi vakaa sijoittaja. Omat varat ovat pelissä.
3 Ehdot askarruttavat
Moni on jo ehtinyt varoittaa, että Kiinan apu ei ole automaattista.
Kiinan pääministeri Wen Jiabao väläytti jokin aika sitten, että Euroopan pitäisi mahdollisen vastaantulon merkiksi myöntää Kiinalle markkinatalousmaan asema. Tavoite on elänyt vuosia.
– Euroopassa Kiinaa ei pidetä markkinatalousmaana. Siksi osalle sen tuotteista voidaan panna täällä reilutkin tullit, Kaaresvirta selittää.
Markkinatalousmaa-Kiinan tuotteille tullien nosto olisi aiempaa hankalampaa.
Valtiolla on Kiinan taloudessa vahva rooli. Se tuo erityisesti valtion omistamille kiinalaisyrityksille kilpailuetua. Markkina-ajattelu ontuu.
Isoa taloudellista merkitystä aseman muutoksella ei Kiinalle olisi. Taustalla on politiikka, ison maan arvovalta.
Intia, Brasilia ja Venäjä eivät ole vielä kertoneet tukihaluistaan.
4 Laatat liikkuvat
Presidenttiehdokas Sauli Niinistö (kok) on toistuvasti muistuttanut, että meneillään on maailmanjärjestyksen iso muutos.
– Uusi maailma muotoutuu ennen kaikkea talouden kautta. Kehittyvien talouksien nousu, Kiina kärkenä, ei pysähdy vain talouden menestykseen, vaan tuo mukanaan vaikutusvaltaa, Niinistö sanoo.
Rahapolitiikasta tulee valtapolitiikan keskeinen väline, ulkopolitiikka muuttuu.
5 Raha puhuu
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainenkin arvioi, että nyt eletään taitekohdassa, rakennetaan uutta globaalia marssijärjestystä.
– Vauraus on poliittisen vallan perusta. Sitä se on ollut aina. Nyt talouskriisi tuo sen voimakkaasti esille, Tiilikainen sanoo.
Moni EU-maa on jo pelännyt, että Kiinan apu voi lisätä jättivaltion vaikutusvaltaa Euroopassa.
Kiina on kiistatta uusi voimatekijä. Se uhkaa jo Yhdysvaltain suurvalta-asemaa.
– Kiina nousee maailman tehtaasta taloudelliseksi ja poliittiseksi mahdiksi, yhdysvaltainen tutkija Parag Khanna ennusti 2008.
Kiina omistaa lähes 2 000 miljardin dollarin edestä Yhdysvaltain velkapapereita. Huima ristiriita on herättänyt huomiota: kommunistivaltio on kapitalismin ykkösmaan ykkösvelkoja ja tuki.
Ennen valta-asema perustui aseisiin. Sekin muuttuu.
– Valtaa ei enää mitata aseilla, sitä mitataan talousvoimalla, Tiilikainen painottaa.
6 Mitkä ovat uhkat?
Kiina ei kunnioita sananvapautta eikä ihmisoikeuksia.
Kiina investoi Afrikassa energiatuotantoon ja tavaraa syöttäviin mittaviin väyliin.
Kasvava talousrooli tuo muskeleita.
Diplomatian avulla Kiina vaikuttaa Afrikan maiden sisäisiin asioihin.
Kun Norja myönsi viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaoballe, Norjan lohenmyynti Kiinaan hankaloitui. Kiina on pyrkinyt myös vaikeuttamaan Kiinan Tiibetin politiikkaa arvostelleen johtajan, Dalai-laman, tapaamisia muiden maiden korkeiden edustajien kanssa.
Kiinallakin on velkaa. Kaaresvirran mukaan 2009–2010 maa elvytti ja velkaantui. Uhka on piilevä, sillä kukaan ei tunnu tarkasti tietävän, miten paljon tätä taakkaa on.
Luvut
Kiina jyllää
EU-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote oli 2008 kaikkiaan 15 272 miljardia dollaria. Yhdysvaltain bkt oli samaan aikaan 14 205 miljardia ja Kiinan bkt 7 903 miljardia dollaria.
Yhdysvaltain velka nousee ensi vuonna arviolta 6 750 miljardiin euroon, Italian velka on 1 867 miljardia, Ranskan velka on 1 634 miljardia ja Kiinan velka on 710 miljardia euroa.
Kiinan talous on kasvanut 30 vuotta. Viime vuonna bruttokansantuote kasvoi 10,4 prosenttia ja tänä vuonna arviolta 9,4 prosenttia. Suomen ensi vuoden kasvuksi valtiovarainministeriö on ennustanut 1,8 prosenttia.
Kiina ohitti 2010 Yhdysvallat ja nousi maailman suurimmaksi teollisuustuottajaksi. EU on Kiinan tärkein vientialue.
Kiinassa asuu 1 341 miljoonaa ihmistä.