Turkki sanoi Israelille näkemiin
Helsingin Sanomat
Matti Mielonen

Turkissa pohditaan, onko liittolaisuus Israelin kanssa lopullisesti ohi.

”Mikään ei palaa ennalleen”, Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan julisti maan parlamentissa, puhuessaan Turkin suhteista Israeliin Mavi Marmaran verilöylyn jälkeen.

Suorasanaisen pääministerin lausunto ei ollut harkitsematon vihanpurkaus, vaan diplomaattisen sodan alku.

Turkki ilmoitti perjantaina pitävänsä suhteet Israeliin mahdollisimman niukkoina.

Suurlähettiläs on kutsuttu kotiin ja yhteiset sotaharjoitukset on peruttu. Yhteiset vesi- ja energiahankkeet on keskeytetty. Perjantaina Istanbulissa 10000 ihmistä osoitti mieltään Israelia vastaan.

Kiihkeän viikon päätteeksi puolustusministeri Vecdi Gönül kuitenkin ilmoitti, että Turkki jatkaa asehankkeita israelilaisten yhtiöiden kanssa.

Hallituksen lisäksi oppositio ja armeija epäilevät, että suhteet eivät parane, sanoo politiikan tutkija Tarik Oguzlu Bilkentin yliopistosta.

”Yllättävää, että välien huononemisesta puhutaan nyt. Suhteet ovat olleet kireät jo kauan, ja diplomaattisia selkkauksia on ollut useita”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Johanna Nykänen.

Turkki on ollut Lähi-idässä Israelin ainoa kaveri. Suurlähettiläs on ollut Israelissa vuodesta 1991, ja sotilasyhteistyötä on ollut vuodesta 1996.

Vahvin syy maiden liittolaisuudelle on ollut Turkin jäsenyys sotilasliitto Natossa ja halu Yhdysvaltojen lailla kitkeä sisäistä terrorismia.

Turkki on myös EU-kandidaatti, jonka pitää esiintyä Välimeren levottomassa itäisessä pohjukassa vakauttajana.

Turkin suhteet Israeliin olivat politiikan tutkijan Sinan Ülgenin mukaan vakaalla pohjalla, kunnes Israel tunkeutui Gazaan viime vuoden tammikuussa tarkoituksenaan lopettaa äärijärjestö Hamasin ampuma rakettituli. Ülgen johtaa politiikan ajatushautomoa Edamia.

Hyökkäys Gazaan herätti Turkissa kovaa arvostelua. Pääministeri Erdogan marssi ulos Davosin talousfoorumin paneelikeskustelusta, vastalauseena Israelin presidentin Shimon Peresin pitkille puolusteluille.

Kotona Erdogan otettiin vastaan sankarina. Nyt hänen kuviaan kannetaan AP:n mukaan arabimaissa Israelin vastaisissa mielenosoituksissa.

Pääministerin tiedetään sanoneen lähipiirilleen, että hänen on vaikea puolustella Israelia. Erdogan on silti korostanut, että kritiikin kohteena on Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallitus eivätkä israelilaiset.

”Turkkilaisten närkästyminen on enemmän moraalista kuin ideologista. Heitä ärsyttää tekopyhyys. Davosiin Israel tuli puhumaan ihmisoikeuksista, kun oli juuri hyökännyt Gazaan”, Nykänen arvioi.

Turkkilaiset eivät hänen mukaansa koe palestiinalaisia muslimiveljinään, enemmänkin moraalisina veljinään. Vaikka hallituspuolue AKP:llä on islamilaiset juuret, uskonnollisuuden noususta ei ole merkkejä, sanoo Oguzlu.

”Hallitus uskoo harjoittavansa reaalipolitiikkaa eli tekee sen, mitä pitää. Erdoganin hallitus on pragmaattisin, mikä Turkissa on ollut.”

Tarik Oguzlu ei uskaltanut arvioida, miten suhteet voisivat korjaantua. ”Odotellaan pari kuukautta. EU ei varmasti ole tyytyväinen, että Turkilla on riita Israelin kanssa.”

”Turkin ensi vuoden vaaleja ajatellen Erdoganilla on nyt sisäpoliittisia irtopisteitä tarjolla. Suhteet rauhoittuvat todennäköisesti viimeistään vaalien jälkeen”, Nykänen sanoo.